Luo verkkokurssi

Päivitetty 21.3.2018

1. Miksi verkkokurssi?

Verkon avulla tapahtuvaa oppimista leimaavat usein seuraavat hyvät puolet:

1) Käytännössä ilmaista.

2) Opetuksen voi keskeyttää milloin vain (esim. videotallenne).

3) Opetuksen voi käydä uudelleen läpi vaikka kuinka moneen otteeseen.

4) Opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa.

5) Ihmiset voivat ympäri maailman hyötyä opetuksesta (mm. Massive Open Online Courses, MOOC).

6) Matkustuskustannukset ovat pienemmät.

7) Välimatkat eivät haittaa.

8) Verkostoituminen on helppoa.

9) Luennot voidaan jättää kotiin katsottavaksi, kotitehtävät kouluun (Flipped Classroom).

10) Mahdollistaa elämänaikaisen oppimisen (Life Long Learning).

11) Opiskelija voi käydä materiaalin läpi kun aktiivisimmillaan tai ajankohta muuten sopiva.

12) Kouluun ei tarvitse herätä joka päivä aikaisin.

13) Tietoa on helppoa päivittää.

14) Aineistoa on helppoa esittää useammista näkökulmista.

15) Erilaisista toimintaympäristöistä ja välineistä on valtavasti valinnanvaraa.

2. Sisällön suunnittelu

Ensimmäinen tehtävä on päättää aihe ja kohderyhmä joille verkkokurssi halutaan tehdä. Toimiva kokonaisuus syntyy yksinkertaisimmillaan kolmesta pääosasta:

1) Kurssikuvaus/tiivistelmä (mitä kurssilla opitaan, tavoitteet, sisällysluettelo, yhteyshenkilö, mahdolliset alkamis- ja päättymispäivämäärät, lähtötietovaatimukset, kurssiin tarvittava aika ja arviointimenetelmät)

2) Teoriaosuus (sopivissa etapeissa/kokonaisuuksissa tekstiä, kuvia, videoita, kalvoesityksiä, sekä mahdollisia linkkejä syventävän tiedon lähteille…)

3) Opitun arviointi (tehtäviä ja/tai ryhmätöitä palautteineen).

Opetusvideoita kurssikäsikirjoitukseen ja pedagogiseen käsikirjoitukseen löytyy esimerkiksi Metropolia AMK:n Lehtori Virtasen opetusvideoista.

2.1 Vuorovaikutteisuus

Vuorovaikutteisuus on oppimisen kannalta tärkeää, mutta voi staattisilla, jatkuvasti käytettävissä olevilla verkkokursseilla olla haastavin asia toteuttaa. Käytännössä palautteen antaminen tulee tällöin automatisoida.

Jos kurssin suorittajia on samanaikaisesti useita, löytyy verkosta edellistä vaihtoehtoa enemmän yhteistyöhön sopivia työkaluja (online -videoluennot, keskustelupalstat, sosiaalinen media, pilvipalvelut jne.). Palveluiden avulla osallistujat voivat hyötyä myös toistensa osaamisesta, ks. kuva jossa verrataan ryhmän osaamista yksilön asiantuntemukseen. Riittävä vertaistuki tarkoittaa verkkokurssin ylläpitäjän kannalta tiukasti aikataulutettua toteutusta, jotta työskentelyä voidaan myös ohjata ja kommentoida riittävästi. (Laukkanen 2015.)

Kuva: Kolmen ryhmätyöntekijän yhteinen asiantuntemus (tumma viiva) on merkittävämpi kuin yksilöiden osaaminen (vaaleat viivat). (Kalliala & Toikkanen 2012)

2.2 Laadunvarmistus

Aidosti toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi kurssien pedagoginen laadunvarmistus olisi hyvä käynnistää jo suunnitteluvaiheessa ja viedä koko tuotantoprosessin läpi. Kompaktit tarkistuskortit laadun varmistukseen löytyy täältä https://uusiavoinenergia.fi/materiaalit/laatukortit/ (VirtuaaliAMK-verkoston Uutta avointa energiaa -hanke). 

2.3 Opiskelijapalaute

Lopuksi toteutetuista kursseista kannattaa pyytää käyttäjäpalautetta. Avoimet kysymykset ruksien sijaan sallivat täsmällisimmät mielipiteet. Mikäli kurssia on mahdollista muokata matkalla, voivat myös alussa tehdyt kyselyt tai vaatimukset opiskelijoiden lähtötasosta olla eduksi. (Laukkanen 2015.)

2.4 Kurssin markkinointi

Verkkokurssista kannattaa tehdä markkinointia edistävä esittelyvideo (course trailer) esimerkiksi YouTubeen. Videon avulla kurssia voidaan mainostaa tehostetusti sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, LinkedIn…), sähköisissä uutiskirjeissä tai vaikka omilla verkkosivuilla. Tässä linkissä esimerkki mukaansavetävästä robotiikka-aiheisen kurssin trailerista.

3. Avoimia/ilmaisia verkkotyökaluja

Opetusvideot

Kuvitus

Toimisto-ohjelmistot

Interaktiiviset viestiseinät

Piirtämisohjelmat

Videokonferenssit ja virtuaaliluokkahuoneet

Tehtävät ja kyselyt

Verkkokurssien alustat

Lisää vertaisarvioituja työkaluja

4. Verkkopedagogiikkaa

Vinkkejä pedagogisesti toimivan verkko-opetusmateriaalin kehittämisessä:

  • Johdonmukainen, yksinkertainen ja helposti muistettava opetusmateriaali helpottaa oppimista, kun asioiden tulkitsemiseen ei joudu käyttämään energiaa. Myös liikaa tietotulvaa kannattaa välttää (tapahtuu helposti verkko-opetuksessa). Kaikkiin aihepiireihin kirjoitetaan hyvät ja kiinnostavat johdannot.
  • Kurssia ei kannata suunnitella teknologia edellä, vaan valita ne esitys- ja opetustavat, jotka parhaiten kyseisen asian esittämiseksi sopii.
  • Visuaalinen kerronta helpottaa oppimista. Kiinnostuksen herättämisessä kannattaa hyödyntää multimedian humoristisia, intensiivisiä ja yllätyksellisiä mahdollisuuksia. Yksilöllisistä eroista johtuen opetettavassa aiheessa kannattaa suosia tilanteen mukaan useita tulokulmia ja esittämistapoja (kuvat, videot, animaatiot jne.). 
  • Muistirakenteita kannattaa herätellä käytännön esimerkein miten aihepiiri liittyy isoon kokonaiskuvaan sekä myös käytännön elämään. Näin opiskelijan on helpompi yhdistää uusi tieto aikaisempaan. Lisäksi uuden omaksumista auttaa aiheen sitominen johonkin ajankohtaiseen tai eettisiä kysymyksiä herättävään tilanteeseen. Esimerkiksi tehtävät kannattaa olla käytäntöön kytkeviä, kuten konkreettisia ratkaistavia työelämän ongelmia. Mallina voi toimia asiantuntijan ratkaisu vastaavassa tilanteessa.
  • Kysymysten esittäminen aktivoi muistia. Esimerkiksi otsikoita on kannattavaa esittää kysymysmuotoisina: Otsikon Lämpöpumppu sijaan kysytään esimerkiksi Mitä sinun tulisi tietää lämpöpumpuista?  
  • Hedelmällistä pohdintaa aiheuttavien ristiriitojen synnyttäminen on erityisen helppoa verkkomateriaaleissa. Kutkuttavia ovat myös kysymykset, joihin ei ole pystytty saamaan vielä vastausta. Lähes kaikkeen tietoon liittyy ristiriitoja. Niitä turhaan karsitaan tiedon yksinkertaistamiseksi kirjallisuudessa. 
  • Kurssi kannattaa päättää siihen mistä aloitettiin, ympyrä sulkeutuu selkeäksi kokonaisuudeksi.

5. Visuaalinen ilme

Säännöt on tehty rikottaviksi, tässä kuitenkin hyviksi todettuja vinkkejä selkeään ulkoasuun:

6. Tekijänoikeudet ja lähdeviittaukset

Opetusaineiston tuottajan on päätettävä minkätasoisen lisenssin haluaa omille teoksilleen. Avoimesti lisensoitujen lähteiden hyödyntäminen on helppoa, ja niiden määrä kasvaa verkossa kovaa vauhtia. Linkissä olevassa Creative Commons Finlandin tekemässä videossa kerrotaan avoimien lisenssien käytöstä https://youtu.be/71b9VJzyOv0

Opetusaineiston tuottamisessa on aina muistettava käytettyjen tietolähteiden tekijänoikeudet sekä oikeaoppinen lähteisiin viittaus. Kootusti opettajille tarkoitettuja tekijänoikeusohjeita löytyy täältä https://operight.fi/. Tilanteissa joissa oikeudet ovat epäselvät auttaa Tekijänoikeusneuvosto, ks. http://minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/

6.1 Lähdeluettelot Eksergiassa

Lähteet kerrotaan Eksergiassa jokaisen artikkelin lopusta löytyvässä lähdeluettelossa. Lähdeluetteloa pidetään tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja saman tekijän teokset aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Mikäli samalta tekijältä on useampia julkaisuja samalta vuodelta, lisätään vuosiluvun perään a, b, c ja niin edelleen. 

Taulukko: Ohjeet lähdeluettelossa annettaviin tietoihin lähdetyypin perusteella.

Lähdetyyppi

Merkintätapa

Lehtiartikkelit 

Nieminen, Maija. 2009. Kirjastot keräävät tietoa energiasta. Teknari 1/2009, s. 14-18.

Kirjat

Nieminen, Maija. 2009. Passiivinen aurinkoenergia talojen hyödyksi. Helsinki: Tietokustannus.

Nettisivut ja muut sähköiset lähteet

Nieminen, Maija. 2009. Verkkosivujen kehittäminen opetustarkoitukseen. Verkkodokumentti. Maijan tietosivut. < www.maijantietosivu.fi > Päivitetty 27.3.2009. Luettu 15.5.2017.

Haastattelut ja keskustelut

Nieminen, Maija. 2009. Professori, energiatehokkuuden ja eristämisen laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Puhelinkeskustelu 27.3.2009.

Nieminen, Maija. 2009. Pojekti-insinööri, Energiateknikot Oy, Helsinki. Keskustelu 27.3.2009.

Standardit

SFS 6000-7-710. Pienjänniteasennukset. 2009. Erikoistilojen ja asennusten vaatimukset. Lääkintätilat. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto.

Powerpontit ja luentomonisteet

Nieminen, Maija. 2009. Energiatehokkuusprosessit suunnittelussa. Luentomoniste. Teknillinen korkeakoulu.

Insinöörityöt ym.

Nieminen, Maija. 2009. Älyjärjestelmien vaikutus rakennusten energiankulutuksen ennustettavuuteen. Insinöörityö. Teknillinen Korkeakoulu.

Rakennusmääräykset

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. 2008. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Raportit

Nieminen, Maija. 2009. Energiansäästöprojekti lähiökerrostaloissa. Loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto. Katsauksia B:200. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Lakipykälät

Maankäyttö- ja rakennuslaki 2009. 132/5.2.2009.

Tieteelliset julkaisut

Nieminen, M., Mantle, S., Vesley, J. & Blaide, L. 2009. Lifecycle of wooden constrution elements in apartment house. Journal of Energy Science. Vol 13, s. 14-223. Saatavissa (rajoitettu käyttöoikeus): < www.scientificpublications.com/Lifecycle >

Kirjoittajan puuttuessa 

 Tietoa ja teoriaa selkokielisyydestä. 2005. Verkkodokumentti. Selkokeskus. <www.papunet.net/selkokeskus>. Luettu 5.9.2010.

6.2 Lähdeviittaukset Eksergiassa 

Tekstissä lähdeluettelossa olevaan lähteeseen viitataan sulkeisiin kirjoitetulla sukunimellä, julkaisuvuodella sekä jos mahdollista sivunumerolla, esimerkiksi (Nieminen  2009, s. 15). Kun tekijöitä on kaksi, merkitään sukunimien väliin &-merkki (Nieminen & Virtala 2009, s. 15). Kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi, merkitään (Nieminen ym. 2008, s. 15). Usean lähteen viittaukset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Nieminen 2009, s. 15; Markkanen 2014, s. 14). Kun salalla tekijällä on samalle vuodelle udeita teoksia, viitataan teksiosuudessa lähteeseen silloin kirjaimen avulla näin (Nieminen 2009b, s. 15).

6.2.1 Viittaus lauseen sisään vai kappaleen loppuun?

Kun koko kappale on referoitu samasta/samoista lähteistä lisätään sulkeet pisteen ulkopuolelle kappaleen perään. Esimerkki:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Maecenas sagittis ac enim ultrices vulputate. Phasellus in risus venenatis lacus interdum tempor blandit eu quam. Morbi risus dolor, commodo quis diam id, porta finibus libero. Vestibulum a diam vitae leo placerat dictum non vitae lectus. (Nieminen  2009, s. 15.)

Kun yksittäinen lause on referoitu samasta/samoista lähteistä, lisätään viittaus lauseen sisään. Esmerkki:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit (Nieminen  2009, s. 15).

Kun lauseessa viitteen yhteydessä käytetään tekijän nimeä, toimitaan näin:

Niemisen (2009, s. 15) mukaan…

6.3. Kuvien lähdemerkintä Eksergiassa

Alla olevan esimerkin mukaisesti kuvatekstin loppuun merkitään kuvan lisenssi, tekijä ja linkitetään kuvalähde. 

Polku (CC-BY 4.0 Eksergia.fi)

Kuva: Polku Vuosaaressa (CC BY 4.0, Eksergia.fi, Flickr)

Lähteet

  • Kalliala, Eija, Toikkanen, Tarmo. 2012. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki. Finn Lectura.
  • Laukkanen, Maaria. 2015. Verkko-opetusaineiston laatiminen energiatehokkaasta rakentamisesta korkea-asteen koulutukseen. Opinnäyte. Metropolia YAMK. Ladattavissa < http://www.theseus.fi/handle/10024/98521 > Luettu 1.9.2017.

Palaute

CC BY 4.0 Luo verkkokurssi, jonka tekijä on Eksergia.fi, annetaan käyttöön lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lisenssi.