3.6.1 Rakennekosteuden hallinta

Päivitetty 22.6.2018

Mistä rakennekosteus tulee?

Rakenteissa on rakennuksen valmistumis- ja käyttöönottovaiheessa rakennuskosteutta, joka on peräisin materiaalien valmistuksessa käytetystä vedestä sekä rakennustuotteiden kuljetuksen, varastoinnin ja rakennustyön aikana tapahtuneesta kastumisesta. Rakennekosteus pyrkii ajan saatossa kuivumaan kunnes se on saavuttanut tasapainokosteuden, jossa kosteutta ei enää siirry ympäristön ja rakennusaineen välille. (RIL 250-2011 s. 68.)

Kriittisimmät kohdat työmaalla

Rakennusmaan ja rakennustarvikkeiden suojaus

Haitallisen suuren rakennuskosteuden välttämiseksi tulee rakenteet ja rakennustarvikkeet suojata huolellisesti kastumiselta niin valmisosatehtaalla, varastossa, kuljetuksessa, työmaalla kuin asentamisen aikana. Kastuneet, kosteutta kestävät rakenteet tulee kuivattaa riittävän nopeasti. (RIL 250-2011 s. 68.) Säänsuojauksen kannalta kriittisimmät rakenteet ovat puurakenteet sekä pehmeät eristeet (Mölsä 2013). Usein luullaan että hetkellisestä kastumisesta ei ole haittaa, ja että kastuneita rakennusmateriaaleja voi käyttää kuivattamisen jälkeen. Rakenteet tulee muutenkin pitää puhtaana lumesta, jäästä ja muustakin liasta.

Gibbson tower PuuMera-puukerrostalotyömaalla2 (CC-BY 4.0 Eksergia.fi)

Kuva: Huolellisesti säältä suojattu puukerrostalotyömaa (Gibson Tower). (CC-BY 4.0 Eksergia.fi, Flickr)

Ontelolaatat

Ontelolaattojen mukana saattaa tulla iso määrä lunta ja jäätä. Lisäksi rakennusta kuormittaa ontelolaattojen valmistuksen rakennekosteus. Onteloiden vesikertymät saadaan paljastettua esim. lämpökameralla tai maatutkalla. Löytyneisiin kohtiin tehdään pieni reikä jolloin vesi valuu pois. (Mölsä 2013.)

Hollow core slab

Kuva: Ontelolaattoja (CC BY-SA 4.0 Elie Malti, Wikimedia Commons)

Sandwich-rakenteet

Sandwichelementtien yläpinnat ovat kosteudelle arkoja. Vesi pääsee betonikuorien välissä olevaan eristeeseen helposti, jos elementtiä ei suojata. Elementin kuivuminen voi olla hyvin hidasta. Yläosa voidaan suojata kuljetuksen ajaksi esimerkiksi muovikelmulla. (Mölsä 2013.)

Kipsilevyt

Kipsilevyt voivat kastua lattiavalun vuoksi. Kaareva holvi voi johtaa kosteutta myös syvemmälle ulkoseiniin. (Mölsä 2013.)

Drywall

Kuva: (Public Domain) Amaxson, Wikimedia Commons

Höyrynsulku rankarunkoisissa rakenteissa

Rakenteeseen upotettuun höyrynsulkuun voi tiivistyä rakennusaikana kosteutta. Höyrynsulun sisäpuolella oleva mineraalivilla ja kipsilevy suositellaan asennettavaksi vasta kosteuskuormistusta aiheuttavien töiden, kuten lattiavalun jälkeen. Muutoin sisäilman kosteus voi tiivistyä höyrynsulun pintaan ja aiheuttaa homekasuva. (Mölsä 2013.)

Ulkoseinä orgaanisella eristeellä sisäpinta (CC-BY 4.0 Eksergia.fi)

Kuva: Höyrynsulun sisäpuolisia rakenteita (CC BY 4.0 Eksergia.fi, Flickr)

Rakenteiden kuivumisajat

Rakenteille on aina annettava riittävä kuivumisaika ja hyvät kuivumisolosuhteet. Ennen pinnoitustöitä voidaan kosteusmittauksilla varmistua, että riittävä kuivuminen on tapahtunut. Muuten rakenne voi olla riskialtis kosteus- ja homevaurioille. 

Kuivumisaikoja voidaan arvioida etukäteen laskennallisin keinoin. Kuviossa on esimerkki eri eristevaihtoehtojen ja eristevahvuuksien kuivumisajoista pinnoituskosteuteen betonisandwich-rakenteessa. Vesihöyrytiiviillä PU- ja XPS-eristeillä kuivumisaika on suurin, ko. tapauksessa 85 % kosteuteen kestää 19 kk. EPS-eristeellä kuivuminen kestää n. 16 kk ja mineraalivillaeristeellä n. 12 kk. Betonin alkukosteus on 95 % ja sisäkuoren paksuus 150 mm. Todelliset kuivumisajat riippuvat voimakkaasti kuivumisolosuhteista. (Vinha ym. 2013 s. 153-154.)

Kuvio: Eri eristevaihtoehtojen ja eristevahvuuksien laskennallisia kuivumisaikoja tunteina Vantaan 2007 ilmastossa. Mittauspiste on 60 mm. syvyydellä. Todelliset kuivumisajat ovat tapauskohtaisia ja riippuvat voimakkaasti kuivumisolosuhteista. (Vinha ym. 2013 s. 153-154.)

Kuivatusmenetelmät

Rakenteisiin ei jää kosteutta ja ikäviä yllätyksiä kun kuivuinen varmistetaan tehokkaalla kuivattamisella. Alla oleva kalvosarja on rakenteiden kuivatuksesta työmaalla, ja tuotettu BUILD UP Skills Finland -hankeen ja Tampereen teknillisen yliopiston toimesta.

Kosteudenhallintasuunnitelma

Rakennus on kaikkein haavoittuvaisimmillaan rakennustyön aikana. Tilaajan olisi ainakin syytä kirjata sopimuksiin vaatimus kuivanapidon tasosta. Märän päälle pinnottaminen ja eristeiden kastuminen sateessa ovat erittäin tavallisia tilanteita kiireellisellä työmaalla. (Mölsä 2013.)

Rakennusprosessin tärkeänä laatua parantavana työkaluna toimii kosteudenhallintasuunnitelma, jonka laatiminen alkaa jo tavoiteasetteluvaiheessa. Suunnitelmaan dokumentoidaan kaikki projektin tavoitteet. Suunnitelmaa täydennetään ja noudatetaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Dokumenttien tietoja hyödynnetään myös rakennuksen ylläpidossa ja huollossa. Kosteudenhallintasuunnitelma tulisi olla yhtenä urakkatarjouspyyntöasiakirjana. Kaikkien tarjouspyyntöjen ehdoksi asetetaan kosteudenhallinnan laatutaso. (RIL 250-2011 s. 20, 36.)

Kosteudenhallintasuunnitelman rakenne: 

  • Hankkeen yleistiedot
  • Kosteudenhallinnan laadun tavoitetaso
  • Kosteusriskien arviointi: kosteusriskiluokka, kriittiset rakenteet…
  • Rakenteiden kuivumisaika-arviot
  • Työmaaolosuhteiden hallinnan suunnittelu
  • Kosteusmittaussuunnitelma. (RIL 250-2011 s. 36.)

Kuivaketju10

Kuivaketju10 on kosteusvaurioiden riskiä koko rakennuksen elinkaaren ajan vähentävä toimintamalli, jossa riskit torjutaan ketjumaisesti läpi rakennushankkeen. Prosessi tapahtuu 10 kohdan riskilistan avulla torjunnan onnistuminen todentaen. Menetelmällä on tarkoitus välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista. Vapaasti kaikkien käytettävissä olevat materiaalit kuten tilaamisen ohjekortti sekä riskilista löytyvät osoitteessa http://kuivaketju10.fi/.

Lähteet

Palaute

CC BY 4.0 3.6.1 Rakennekosteuden hallinta, jonka tekijä on Eksergia.fi, annetaan käyttöön lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lisenssi.