Tietolähteet

Tietolähteet kerrotaan Eksergiassa tarkasti:

  • Mahdollistetaan lukijalle lähdekriittisyys.
  • Tietoa ei omita, vaan kunnia annetaan hyvän tavan mukaisesti alkuperäiselle tekijälle.
  • Avoimuus ja läpinäkyvyys tekee tekstistä luotettavaa.
  • Lukija voi löytää lisää hyödyllistä luettavaa.

Käytetyt aineistot

Eksergian materiaalien tietopohjana käytetään mahdollisimman neutraalia aineistoa, kuten tietokirjoja, tutkimusraportteja, diplomitöitä, seminaariesityksiä sekä muita ajankohtaisia artikkeleita. Alla kaavio tyypillisistä käytetyistä aineistoista sekä niiden takana olevista erilaisista tietoa tuottavista tahoista. Punaiset nuolet kuvaavat lähdeviittauksia ja -luetteloita hyödyntävien vierailijoiden liikennettä Eksergiasta lähteenä käytettyihin asiantuntijoihin. Digitaalinen oppikirja potentiaalisesti lisää liikennettä tietolähteisiin, joiden olemassaolosta ei välttämättä muuten edes tiedettäisi. Olkoonkin oppikirja, tutkimus, ohjekortti, raportti, seminaari, case, diplomityö, lehti, yhdistys tms. Tarkoitus on, että Eksergia ei tee tiedettä itse, vaan jokainen aihe toimii tieteellisesti referoituna tiivistelmänä sekä mielenkiintoa herättävänä johdantona aihepiiriin.

Järjestelmä Eksergiassa

Kalvoesityksissä lähteisiin viitataan kunkin dian vasemmassa alanurkassa annetulla tiedolla. Eksergiassa on käytössä ns. nimi-vuosijärjestelmä. Lähdeluettelossa olevaan lähteeseen viitataan sulkeisiin kirjoitetulla sukunimellä, julkaisuvuodella sekä jos mahdollista sivunumerolla, esimerkiksi (Nieminen  2009, s. 15). Kun tekijöitä on kaksi, merkitään sukunimien väliin &-merkki (Nieminen & Virtala 2009, s. 15). Kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi, merkitään (Nieminen ym. 2008, s. 15). Usean lähteen viittaukset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Nieminen 2009, s. 15; Markkanen 2014, s. 14). Kun salalla tekijällä on samalle vuodelle udeita teoksia, viitataan teksiosuudessa lähteeseen silloin kirjaimen avulla näin (Nieminen 2009b, s. 15).

Kun koko kappale on referoitu samasta/samoista lähteistä lisätään sulkeet pisteen ulkopuolelle kappaleen perään. Esimerkki:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Maecenas sagittis ac enim ultrices vulputate. Phasellus in risus venenatis lacus interdum tempor blandit eu quam. Morbi risus dolor, commodo quis diam id, porta finibus libero. Vestibulum a diam vitae leo placerat dictum non vitae lectus. (Nieminen  2009, s. 15.)

Kun yksittäinen lause on referoitu samasta/samoista lähteistä, lisätään viittaus lauseen sisään. Esmerkki:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit (Nieminen  2009, s. 15).

Kun lauseessa viitteen yhteydessä käytetään tekijän nimeä, toimitaan näin:

Niemisen (2009, s. 15) mukaan…

Kuvalähteet

Kuvatekstin loppuun merkitään kuvan lisenssi, tekijä ja linkitetään kuvalähde. Esimerkiksi näin (CC BY 4.0, Eksergia.fi, Flickr).

Lähdeluettelot

Lähdeluettelot sijaitsevat Eksergiassa aina jokaisen esityksen tai artikkelin alapuolelta. Luetteloita pidetään tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja saman tekijän teokset aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Mikäli samalta tekijältä on useampia julkaisuja samalta vuodelta, lisätään vuosiluvun perään a, b, c ja niin edelleen. Alla esimerkki esityksen alla olevasta luettelosta. Tarkoitus on, että lukija voi esitystä/artikkelia lukiessaan seurata samalla lähdeluetteloa.

Merkintäsuosituksia Eksergian tekijöille

LähdetyyppiEsimerkki hyvästä merkintätavasta
LehtiartikkelitNieminen, Maija. 2009. Kirjastot keräävät tietoa energiasta. Teknari 1/2009, s. 14-18.
KirjatNieminen, Maija. 2009. Passiivinen aurinkoenergia talojen hyödyksi. Helsinki: Tietokustannus.
Verkkosivut ja muut sähköiset lähteetNieminen, Maija. 2009. Verkkosivujen kehittäminen opetustarkoitukseen. Verkkodokumentti. Maijan tietosivut. < www.maijantietosivu.fi > Päivitetty 27.3.2009. Luettu 15.5.2017.
Haastattelut ja keskustelutNieminen, Maija. 2009. Professori, energiatehokkuuden ja eristämisen laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, Espoo. Puhelinkeskustelu 27.3.2009.
TAI
Nieminen, Maija. 2009. Pojekti-insinööri, Energiateknikot Oy, Helsinki. Keskustelu 27.3.2009.
StandarditSFS 6000-7-710. Pienjänniteasennukset. 2009. Erikoistilojen ja asennusten vaatimukset. Lääkintätilat. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto.
Powerpointit ja luentomonisteetNieminen, Maija. 2009. Energiatehokkuusprosessit suunnittelussa. Luentomoniste. Teknillinen korkeakoulu.
Insinöörityöt ym. Nieminen, Maija. 2009. Älyjärjestelmien vaikutus rakennusten energiankulutuksen ennustettavuuteen. Insinöörityö. Teknillinen Korkeakoulu.
RakennusmääräyksetRakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. 2008. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Helsinki: Ympäristöministeriö.
LakipykälätMaankäyttö- ja rakennuslaki 2009. 132/5.2.2009.
RaportitNieminen, Maija. 2009. Energiansäästöprojekti lähiökerrostaloissa. Loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriö, energiaosasto. Katsauksia B:200. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Tieteelliset julkaisutNieminen, M., Mantle, S., Vesley, J. & Blaide, L. 2009. Lifecycle of wooden constrution elements in apartment house. Journal of Energy Science. Vol 13, s. 14-223. Saatavissa (rajoitettu käyttöoikeus): < www.scientificpublications.com/Lifecycle >
Kirjoittajan puuttuessaTietoa ja teoriaa selkokielisyydestä. 2005. Verkkodokumentti. Selkokeskus. www.papunet.net/selkokeskus. Luettu 5.9.2010.