Hakusanat

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Ä Ö

A

Absoluuttinen kosteus
Ilman vesihöyrypitoisuus, yksikkö [g/m3].
Näytä esitykset (1 kpl) »
Absorptio
Kaasun liukeneminen nesteeseen. Reaktio luovuttaa lämpöä.
Adsorptio
Kaasun sitoutuminen molekyylivoiman välityksellä huokoisen aineen sisäpintaan. Reaktio luovuttaa lämpöä.
Aerogeeli
Erittäin kevyttä ainetta, josta on tyhjää jopa yli 99,9 %. Aineella on hyvä puristuslujuus ja erinomainen lämmöneristyskyky (kämmönjohtavuus on 0,015-0,020 W/nK). Aerogeelin läpi näkyy valoa läpi 75 % joten sitä on kaavailtu hyväksi eristeeksi mm. ikkunoihin.
AH
Absoluuttinen kosteus (absolute humidity, yksikkö [g/m³].
Näytä esitykset (1 kpl) »
Akkuvaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Alapohja
Rakennuksen vaipan alin osa, voidaan tehdä maanvaraisena, tuulettuvana (rossipohja) tai pilariperustuksena.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Albedo
Kappaleen kyky heijastaa siihen tulevaa säteilyä.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Allianssimalli
Uusi hankkeiden toteutusmalli jonka on tarkoitus parantaa rakentamisen tuottavuutta, muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria paremmaksi, kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista sekä ennen kaikkea parantaa projektin laatua, hintarakennetta sekä ajankäyttöä. Allianssimalliin kuuluu yhteistyöryhmä joka koostuu tilaajasta, suunnittelijoista ja urakoitsijoista. Nämä yhdessä vastaavat rakennusprojektin suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Aluekorjaukset
Aluetehokkuus
Aluetehokkuus kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Alueella jossa on korkeita rakennuksia lähellä toisiaan ja asuinalueella lisäksi mm. päiväkoteja, kouluja ja myymälöitä, on korkea aluetehokkuus.
Aluskate
Vesikatteen ja lämmöneristeen väliin asennettava kosteudelta suojaava kerros. Tärkeä osa kattoa Suomen ankarissa olosuhteissa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aluskatteet
Vesikatteen ja lämmöneristeen väliin asennettava kosteudelta suojaava kerros. Tärkeä osa kattoa Suomen ankarissa olosuhteissa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Anergia
Energian työhön kykenemätön osuus. Vastakohta termille eksergia, joka kertoo energian työhön kykenevän osuuden.
Anetto
Rakennuksen lämmitetty nettoala. Rakennuksen E-lukua varten määritettävä rakennuksen pinta-ala. Laskentaan otetaan mukaan lämpimät kerrostasoalat ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Toinen tapa laskea on vähentää lämmitetystä bruttoalasta ulkoseinien rakennusosa-ala (karkeasti 90 % lämmitetystä bruttoalasta). E-luvun laskennassa puolilämpimät tilat kuten rakennuksessa olevat varastot tai ullakko, käsitellään kokonaan lämpiminä tiloina. Lämmittämättömät tilat eivät kuulu tarkasteluun eikä niiden pinta-alaa oteta mukaan laskentaan. Lämmitettyn nettoalan tunnus on A_netto ja yksikkö [m²]. Tarkat ohjeet määrittämiseen löytyvät standardista SFS 5139. [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Arkkitehti
Arkkitehtisuunnittelu
Näytä esitykset (2 kpl) »
Astepäiväluku
Ks. lämmitystarveluku.
Astepäivätunti
Tekstiä tulossa.
Astianpesu
Näytä esitykset (1 kpl) »
Asuntokohtainen vesilasku
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkoenergia
Näytä esitykset (8 kpl) »
Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen
Näytä esitykset (3 kpl) »
Aurinkokenno
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkokeräin
Aurinkokeräin muuttaa auringon säteilyn lämmöksi, joka siirretään nestekierron avulla varaajaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkolämpö
Näytä esitykset (7 kpl) »
Aurinkolämpöjärjestelmät
Näytä esitykset (7 kpl) »
Aurinkolämpövoimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkopaneeli
Näytä esitykset (3 kpl) »
Aurinkosähkö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Aurinkosähköjärjestelmä
Näytä esitykset (4 kpl) »
Aurinkosuojaikkunat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkovoima
Näytä esitykset (1 kpl) »
Aurinkovoimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Automaatiojärjestelmät
Näytä esitykset (2 kpl) »

B

BEM
Betoni
Näytä esitykset (2 kpl) »
Betonisandwich
Näytä esitykset (1 kpl) »
BIM
Rakennusten tietomallinnus, (Building Information Modeling).
Näytä esitykset (7 kpl) »
BIM-koordinaattori
Näytä esitykset (1 kpl) »
BIM-manageri
Bio wc
Tekstiä tulossa.
Biodiesel
Biopohjainen dieselpolttoaine.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Bioenergia
Näytä esitykset (3 kpl) »
Biojäte
Näytä esitykset (2 kpl) »
Biokaasu
Orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuote. Hajottajina toimivat hapettomassa tilassa kasvavat bakteerit. Lopputuotteena saadaan mädätettyä biomassaa ja runsaasti metaania (55–75 %) ja hiilidioksidia (45–25 %) sisältävä seos.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Biokaasuautot
Biokaasutuslaitos
Näytä esitykset (1 kpl) »
Biokaasutusvoimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Biokäymälä
Tietoa rakennetaan.
Biomassa
Biologista alkuperää olevaa ainetta, joihin kuuluvat puubiomassa, kasvibiomassa, hedelmäbiomassa ja vesibiomassa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Bioöljy
Öljy, joka on valmistettu kasveista (esim. rypsistä, rapsista tai ohrasta), puusta ja metsäteollisuuden sivutuotteista.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Biopolttoaine
Polttoaine joka on saatu suoraan tai epäsuorasti biomassasta.
BREEAM
Näytä esitykset (1 kpl) »
Bruttoala
Bruttopinta-ala eli bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta (sisältäen sekä kylmät että lämpimät tilat). Lasketaan kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Laskennan rajoina käytetään ulkoseinien ulkopintojen rajaamaa aluetta. Bruttopinta-alan tunnus on Abr ja yksikkö [brm²]. Tarkat ohjeet bruttopinta-alan laskentaan löytyvät standardista SFS 5139.

C

CCPI
CHP
Näytä esitykset (1 kpl) »
CLT-tekniikka
Näytä esitykset (1 kpl) »
CO2
Näytä esitykset (1 kpl) »
CO2-ekv
Ks. hiilidioksidiekvivalentti.
Näytä esitykset (2 kpl) »
COP
Lämpökerroin (Coefficient of Performance). Lämpöpumpun tuottaman lämpötehon suhde kompressorin ottamaan sähkötehoon.
Näytä esitykset (2 kpl) »

D

Darrieus-voimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Desertec
Näytä esitykset (1 kpl) »
Desorptio
Tarkoittaa kaasun vapautumista kiinteästä aineesta tai nesteestä. Reaktio sitää lämpöä.
DGNB
Näytä esitykset (1 kpl) »
Diffuusio
Vesihöyryn diffuusiolla tarkoitetaan kosteuden siirtymistä vesihöyrynä materiaalin huokosissa. Liikkeelle panevana voimana on rakenteen eri puolilla vallitsevat erot vesihöyryn osapaineessa. Yleensä rakennuksissa liike on sisältä ulospäin jolloin kosteus voi tiivistyä rakenteen viileämmissä osissa nesteeksi ja aiheuttaa ongelmia. Ilmiötä estetään rakenteissa riittävästi vesihöyryä vastustavalla kerroksella kuten höyrynsulkumuovilla. Ns. diffuusioavoin rakenne päästää vesihöyryä läpi puolelta toiselle. Tätä kutsutaan kansankielellä hengittävyydeksi.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Diffuusioavoin rakenne
Näytä esitykset (1 kpl) »
Diffuusiovastus
Ks. vesihöyrynvastus.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Dynaaminen laskentatyökalu
Näytä esitykset (1 kpl) »
Dynaaminen simulointi
Näytä esitykset (1 kpl) »

E

E-luku
Rakennuksen tai sen osan laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku. Lukua tarvitaan energiatodistuksen energialuokan määrittämisessä sekä rakennuslupavaiheen energiaselvityksessä. Arvo määritetään rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimien tulona, ja jaetaan rakennuksen lämmitettävällä nettopinta-alalla (Anetto). E-lukuvaatimus koskee lähes kaikkia uudisrakennuksia. Pientaloissa enimmäisvaatimus riippuu rakennuksen pinta-alasta, muihin rakennustyyppeihin vaatimus on kiinteä. E-luvun yksikkö on kWh_E /(m²vuosi). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (3 kpl) »
EC-puhallin
Elektronisesti kommutoitu puhallin (Electronically Commutated)
Ecodesign direktiivi
Näytä esitykset (2 kpl) »
EER
Kylmäkerroin (Energy Efficiency Ratio)
Ekosähkö
Tekstiä tulossa.
Ekotaajama
Ekotalot
Ekotehokkuus
Vähemmästä tuotetaan enemmän ja ympäristöä säästäen. Tavoitteena on materiaalien, raaka-aineiden ja energian säästäminen. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ekovilla
Näytä esitykset (1 kpl) »
Eksergia
Energian työhön kykenevä osuus. Kansantajuisesti tietty energiamäärä sähköä on arvokkaampaa kuin sama määrä lämmintä vettä. Mitä korkeampi on energiamäärän eksergia, sitä monipuolisemmin sitä voidaan käyttää. Esimerkiksi fossiiliset energia-raaka-aineet ja luonnonvaroista tehty sähköenergia ovat eksergiatasoltaan hyvin korkealaatuisia koska niitä voidaan hyödyntää mihin tahansa mekaanisesta työstä valaisemiseen ja lämmittämiseen. Niitä ei tulisi kuitenkaan tuhlata jälkimmäiseen, johon sopii matalampilaatuiset energialähteet, kuten esimerkiksi auringolla lämmitetty vesi. Näin säästytään luontoa kuluttavalta sähköntuotantoketjulta jossa suuri osa raaka-aineen potentiaalisesta energiasta hukataan. Eksergian yksikkö on sama kuin työn, joule [J].
Näytä esitykset (1 kpl) »
Elektroniikka
Näytä esitykset (1 kpl) »
Elinkaarilaatu
Elinkaariluokitukset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Elinkaarimalli
Elinkaarimittarit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Elinkaaritalous
Energia-avustus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiaekspertti
Energiajae
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiakaivot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiakatselmus
Rakennuskohteessa tehtävä katselmus jossa paikallistetaan energian- ja vedenkäytön säästömahdollisuudet paikan päällä tehdyin mittauksin. Samalla kartoitetaan uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet. Katselmus ohjaa energiankäytön säännölliseen seurantaan ja pysyviin säästöihin. Teknistä henkilökuntaa opastetaan käyttämään laitteita energiatehokkaasti. Lopputulokseksi esitetään selkeät laskelmat saavutettavista säästöistä ja investointien takaisinmaksuajoista. Katselmuksen voi tehdä vain auktorisoitu henkilö. Energiakatselmuksesta saadut tiedot ovat tärkeitä lähtökohtia energiatehokkuutta parantavien saneerausten suunnittelussa. (Toimintaa pyörittää Motiva Oy ja katselmukseen voi saada valtiolta tukea)
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiakentät
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiakorjaus
Rakennuksen energiatehokkuutta parantava korjaus, tarkemmin perusparannustoimenpiteen suorittaminen siten, että samassa yhteydessä lämmitys-, jäähdytys- tai sähköenergiantarve pienenee.
Näytä esitykset (11 kpl) »
Energialähde
Kaikki energia tulee jostakin energialähteestä ja ne jaetaan uusiutuviin tai uusiutumattomiin energialähteisiin. Lähes kaikki energia johtaa juurensa auringon energiasta (poikkeuksina mm. geoterminen- ja ydinenergia). Energian uusiutumattomuus tarkoittaa sitä, että raaka-aine ennemmin tai myöhemmin loppuu sitä käytettäessä. Öljy, hiili ja maakaasu ovat kaikki fossiilisia ja uusiutumattomia energialähteitä. Tietolähteestä riippuen turve luokitellaan uusiutumattomaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi. Ydinvoima perustuu myös uusiutumattomaan luonnonvaraan, uraaniin. Toisin kuin fossiiliset polttoaineet, ydinvoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä sähkön tuotantovaiheessa. Ydinvoima kuormittaa ympäristöä uraanin louhinnan, rikastuksen ja radioaktiivisen jätteen muodossa. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. vesi-, tuuli-, aurinko- ja bioenergia. Näiden hiilipäästöt ovat yleensä hyvin pienet ja liittyvät voimalan valmistusprosessiin.
Energialaskenta
Näytä esitykset (2 kpl) »
Energiamerkintä
Energiamuodot
Näytä esitykset (2 kpl) »
Energiamuoto
Energialähteestä ihmiskunnalle käyttökelpoiseksi energiaksi muunnettua energiaa, esimerkiksi sähköä tai kaukolämpöä. Muutosprosessissa voi kulua paljon ylimääräistä energiaa. Esimerkiksi hehkulamppu saattaa hyödyntää enää 3 % tyypillisimmän sähköntuotantoon käytetyn polttoaineen, hiilen, alkuperäisestä potentiaalisesta energiasta. Sähköntuotantoprosessi ja sähkönjakelun häviöt sekä itse hiilen louhinta ja kuljetus vievät tällöin muun osuuden.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Energiamuotokerroin
Energiamuotokeroitmet joita käytetään E-luvun laskennassa heijastelevat eri energiamuotojen primäärienergiakertoimia. Suomessa käytössä olevat kertoimet ovat - sähkö 1,7 - kaukolämpö 0,7 - kaukokylmä 0,4 - fossiiliset polttoaineet 1,0 - rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Energian loppukäyttö
Näytä esitykset (2 kpl) »
Energiansäästö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiansäästölamppu
Energiansäästölamput
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiaomavaraisuus
Energiaoptimointi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiasaneeraus
Näytä esitykset (2 kpl) »
Energiaselvitys
Energiaselvitys laaditaan rakennusta suunniteltaessa rakennuslupaa varten. Sen päivittää ja varmentaa pääsuunnittelija ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut - rakennuksen kokonaisenergian kulutus - energialaskennan lähtötiedot ja tulokset - kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho - rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus - rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa - rakennuksen energiatodistus. (Lähde: RakMk D3 2012)
Näytä esitykset (3 kpl) »
Energiasimulointi
Näytä esitykset (3 kpl) »
Energiatehokkuus
Energiatehokkuudella tarkoitetaan energiankäytön hyötysuhdetta. Energiatehokkaaksi kutsutussa rakennuksessa voidaan esimerkiksi tekniset tarpeet tyydyttää tavanomaista pienemmällä energiamäärällä tai tavanomaista laadukkaammin. Energiatehokkuudessa viitataan usein rakennuksen tai muun tuotteen käytön aikaan, ei valmistukseen, sillä useinmiten käyttöaika haukkaa koko elinkaaren energiankulutuksesta suurimman osan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiatehokkuusdirektiivi
Näytä esitykset (2 kpl) »
Energiatehokkuusvaatimukset
Tekstiä tulossa.
Energiatodistuksen laatijan pätevyys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Energiatodistus
Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Siinä ilmoitetaan E-luku eli se energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Jotta energiatehokkuuden arviointi ja vertaaminen muihin vastaaviin rakennuksiin olisi helppoa, määritetään E-luvun perusteella kiinteistöille energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Energy Star
Näytä esitykset (1 kpl) »
Entalpia
Entalpiahyötysuhde
EPBD
Näytä esitykset (2 kpl) »
EPS
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Era17
Era17 – energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on raportti joka kokoaa merkittävimmät lähiajan rakentamista, asumista ja maankäyttöä koskevat toimenpiteet, joilla on mahdollista torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta jo Suomen satavuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Erillinen energiatodistus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Eristeet
Näytä esitykset (9 kpl) »
Eristehalkaistut harkot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Eristeharkko
Näytä esitykset (1 kpl) »
Eristerappaus
Näytä esitykset (3 kpl) »
Eristevaluharkko
Näytä esitykset (1 kpl) »
ET-luku
ET-luku eli rakennuksen energiatehokkuusluku oli käytössä energiatodistuksen energiatehokkuusluokan määrittelyssä ennen vuoden 2012 ja 2013 uudistusta. Nykyään ET-luvun tilalla on E-luku. ET-luku sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämmitys-, kiinteistösähkö- ja jäähdytysenergiamäärän bruttoalaa kohden. Sen yksikkö on [kWh/(m² a)].
Etävalvonta
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
EU-kukka
Tekstiä tulossa.

F

Faasimuutos
Näytä esitykset (1 kpl) »
FRAME-projekti
FRAME-projektissa (1.9.2009-30.9.2012) tutkittiin miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin lämmöneristettyjen rakenteiden toimintaan ja sisäilmaolosuhteisiin. Mukana projektissa oli mm. TTY:n rakennustuotanto ja -talous sekä Aalto-yliopisto.
Näytä esitykset (5 kpl) »
FSC-merkki
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on avoin ja voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö joka on sitoutunut edistämään vastuullista metsänhoitoa. Heidän suojelema FSC-merkki kertoo että tuote on peräisin hyvin hoidetusta metsästä.

G

G-arvo
Auringon energian läpäisykerroin joka on ikkunan energiatehokkuuteen liittyvä termi. G-arvo koostuu auringon säteilyn suorasta läpäisystä, ikkunalasiin absorpoituneen aurinkoenergian aiheuttamasta konvektioista ja säteilystä ikkunan sisäpuolelta huoneeseen.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Geoenergia
Näytä esitykset (3 kpl) »
Geoenergiajärjestelmät
Näytä esitykset (3 kpl) »
GHG
(GHG = Green House Gas = kasvihuonekaasu).

H

Hajautettu energiatuotanto
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hajautettu ilmanvaihto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Hake
Mekaanisesti tietynkokoisiksi suorakaiteen muotoisiksi palasiksi hakatettua puubuomassaa, tyypillinen sivujen pituus on 5–50 mm.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Hakekattila
Näytä esitykset (1 kpl) »
Halko
Noin metrin mittaisia, halkaistuja tai pyöreitä polttokäyttöön tarkoitettuja pölkkyjä.
Halogeenilamput
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hämäräkytkin
Tietoa rakennetaan.
Hehkulamput
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hengittävä rakenne
Ilmankosteus pääsee siirtymään rakenteeseen ja rakenteesta takaisin sisäilmaan kosteustasapainon mukaan. Tyypillinen hengittävä rakenne on vanha puurunko purueristeellä ilman höyrynsulkua. Ilmansulussa käyteyt tervapaperit, paperit ja erilaiset puulevyt päästävät kosteuden hitaasti lävitseen ja sopivat orgaanisten eristemateriaalien kanssa. Usein hengittävyys on sekotettu rakenteiden läpi kulkeviin hallitsemattomiin ilmavuotoihin. Nykyään suositellaan ilma- ja höyrytiiviitä rakenteita puhtaan ja viihtyisän sisäilmaston sekä rakenteiden toimivuuden varmistamiseksi. Tällöin yhdistelmänä on hallittu tulo-poistoilmanvaihto joka saa otettua lämmön talteen poistoilmasta.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hiilidioksidiekvivalentti
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Metaanipäästöt kerrotaan tällöin kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 310. Hiilidioksidiekvivalenttien määrää kuvataan massana, kuten kiloa tai tonnia vuodessa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen aiheuttamaa ilmastokuormaa eli hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv). Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan pelkästään hiilidioksidipästöihin. Laskelmiin otetaan mukaan tuotteen koko elinkaari tuotantoketjun raaka-aineen valmistamisesta jäte- ja kierrätysvaiheeseen. Hiilijalanjäljellä voidaan esimerkiksi mitata paljonko naudanlihan syöminen tai autolla ajaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana [t, kg tai g].
Näytä esitykset (3 kpl) »
Hiilineutraali
Termile löytyy useampia määritelmiä, perus periaate on että rakennuksen / toimijan laskennalliset nettopäästöt ovat nolla.
Hiilinielu
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Hiilipäästö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hiilipäästöt
Näytä esitykset (2 kpl) »
Hiilitase
Tekstiä tulossa.
HINKU
Tietoa rakennetaan.
Hirsirunko
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hirsiseinä
Näytä esitykset (1 kpl) »
Homehtumisherkkyysluokka
Näytä esitykset (2 kpl) »
Homeindeksi
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Homeriskimalli
Näytä esitykset (1 kpl) »
Homevaurio
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Homevauriot
Höyrynsulku
Ainekerros joka estää haitallisen vesihöyryn pääsemistä rakenteeseen. Yleisin vesihöyryn kulkusuunta rakennuksissa on sisältä ulospäin. Kulku estetään tehokkaasti mm. lähelle sisäpintaa laitettavalla höyrynsulkukalvolla. Usein käytetään esimerkiksi höyrynsulkumuovia. Valinta tehdään rakenteen ja lämmöneristevalinnan mukaan. Jotkut rakenteet eivät tarvitse erillistä höyryn- tai ilmansulkukerrosta.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Höyrynsulkumuovi
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Höyrynvastus
Ks. vesihöyrynvastus.
Höyrystin
Näytä esitykset (1 kpl) »
Huippuimuri
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Huoneala
Huoneen pinta-alaan eli huonealaan lasketaan ko. tilan seinien sisäpintojen tai niiden kuviteltujen jatkeiden (aukkokohdat yms.) rajoittama alue. Pilarit, hormit, seinäalat tai esimerkiksi seinään upotettu hormi tai muurattu vaatekomero eivät kuulu huonealaan. Vinojen ja porrastettujen kattojen kohdalla lasketaan huonealaksi vain 1600 mm korkeamman tilan ala. Tässä tapauksessa 1600 mm korkeamman tilan keskikorkeuden on oltava 2200 mm tai enemmän. Huoneallan tunnus on Ahuone ja yksikkö [hum2].
Huoneistoala
Huoneistoala lasketaan sisäpintojen tai niiden ajateltujen jatkeiden mukaan. Huoneistojen väliset kantamattomat tai palo-osastoimattomat rakenteet jaetaan huoneistoille puoliksi. Huoneistoala voidaan laskea vähentämällä bruttoalasta rakennuksen porrashuoneiden, teknisten tilojen, hissien, ulkoseinien, tulisijojen, hormistojen, kanavakuilujen sekä osastoivien tai kantavien rakenteiden alat, jotka eivät kuulu laskettavaan alaan mukaan. Huoneistoalaan eivät myöskään kuulu alle 160 cm korkeat tilat, eristämättömät tilat eivätkä kellarin varato- ja työtilat kun niitä ei voi laskea hiuonetiloiksi. Niinikään autotalli jätetään laskuista pois. Huoneistoalan yksikkö on [hm2].
Huoneistokohtainen tilojen lämmityslasku
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hybridilämmitys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Hybridivaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Hygrokalvo
Hygrokalvo on eräänlainen höyrynsulkukalvo joka kuitenkin muuttaa vesihöyrynvastusta ympäröivän ilman suhteellisesta kosteudesta riippuen. Lähestyttäessä 100 % suhteellista kosteutta hygrokalvon vesihöyrynvastus pienenee merkittävästi. Tämä auttaa rakennetta kuivumaan. Hygrokalvo on materiaaliltaan muovipohjainen.
Hygroskooppisuus
Aineen hygroskooppisuus kertoo sen kykyä sitoa ja luovuttaa itseensä kosteutta ilmasta.

I

Ikkunakorjaukset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ikkunat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ikkunaventtiili
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilma-ilmalämpöpumppu
Hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöä rakennuksen tilojen lämmittämiseen. Päinvastaisella toiminnolla myös jäähdyttää rakennusta.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilma-vesilämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmalämpöpumppu
Hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöä rakennuksen tilojen lämmittämiseen. Päinvastaisella toiminnolla myös jäähdyttää rakennusta.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmalämpöpumput
Hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöä rakennuksen tilojen lämmittämiseen. Päinvastaisella toiminnolla myös jäähdyttää rakennusta.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmanjako
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanpainekoe
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanpitävyys
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmanpitävyyskoe
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmansulku
Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallisia ilmavirtauksia rkanteissa ja eristeissä. Jotkut rakenteet ovat itsessään ilmanpitäviä, jolloin erillistä ilmansulkukerrosta ei tarvita. Ilmansulkuna voi toimia esimerkiksi rakennuspaperit, hygrokalvot sekä ilmansulkumuovit.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Ilmansulkupaperi
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Ilmansuodattimet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmantiiveysmittaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanvaihdon ominaissähköteho
Tietoa rakennetaan.
Ilmanvaihdon perusparannus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanvaihdon perussäätö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanvaihto
Ilmanvaihdolla tarkoitetaan rakennuksen sisäilman korvaamista ulkoilmalla sekä sisäilman puhdistusta siihen kertyvistä epäpuhtauksista. Ilmanvaihtotapoja on ovat painovoimainen, koneellinen poistoilmanvaihto, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä hybridi-ilmanvaihto.
Näytä esitykset (11 kpl) »
Ilmanvaihtojärjestelmä (hajautettu)
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanvaihtojärjestelmä (keskitetty)
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmanvaihtokanavat
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmanvaihtokorjaus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Ilmanvaihtolämmitys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmanvuotoluku
Ilmanvuotoluku kertoo kuinka paljon rakennuksen vaippa vuotaa ts. kuinka tiivis rakennus on. Luku määritetään mittaamalla. Yleensä ilmanvuotomittaus tehdään ns. koeponnistamalla siten, että rakennuksen sisälle aiheutetaan tietty ali- tai ylipaine oviaukkoon tiiviisti asennettavalla poistopuhaltimella. Samalla mitataan alipaineen saavuttamiseksi tarvittavaa ilmavirtaa aikayksikköä kohden.

Ilmanvuotoluku q₅₀ on uusimpiin määräyksiin tullut luku kuvaamaan rakennuksen keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pascalin paine-erossa rakennusvaipan sisäpinta-alaa kohden (sis. ulkoseinät sekä ylä- ja alapohjat aukotuksineen). Yksikkö on m³/(h m²).

Ilmanvuotoluku n₅₀ oli käytössä rakennusmääräyksissä ennen niiden muuttumista ja koski ilmatilavuuden vaihtunmista tunnissa rakennuksen ilmatilavuutta kohden. Tyypilliset tulokset rakennuskannassa ovat 2-4 1/h. Passiivitalossa n₅₀-luvun on oltava pienempi kuin 0,6 1/h. N₅₀-luvun yksikkö on 1/h.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastointi
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmastolaki
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ilmastomalli
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastonmuokkaus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastonmuutos
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastonmuutostutkimus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmastopäästöt
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmasuihku
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmatiiveys
Tarkoittaa rakennuksen vaipan ilmanvpitävyyttä. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää, sillä jos eristeissä tapahtuu ilmavirtauksia, heikentyy niiden eristyskyky ja kosteustekninen toimivus. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvun avulla. Hyvän ilmatiiveyden myötä - rakennuksen energiankulutus vähenee - kosteusvirtaus vaipparakenteisiin vähenee - erilaisten epäpuhtauksien, homeiden ja radonin virtaus sisäilmaan vähenee - vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäädy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena - asukkaiden vedontunne vähenee - ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden ylläpitäminen helpottuu, tosin hyvin ilmatiiviit talot (n50~0,10 1/h) vaativat myös suurta huolellisuutta ilmanvaihdon suunnittelussa.
Näytä esitykset (6 kpl) »
Ilmatiiveysmittaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmatiiviys
Tarkoittaa rakennuksen vaipan ilmanvpitävyyttä. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää, sillä jos eristeissä tapahtuu ilmavirtauksia, heikentyy niiden eristyskyky ja kosteustekninen toimivus. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvun avulla. Hyvän ilmatiiveyden myötä - rakennuksen energiankulutus vähenee - kosteusvirtaus vaipparakenteisiin vähenee - erilaisten epäpuhtauksien, homeiden ja radonin virtaus sisäilmaan vähenee - vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäädy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena - asukkaiden vedontunne vähenee - ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden ylläpitäminen helpottuu, tosin hyvin ilmatiiviit talot (n50~0,10 1/h) vaativat myös suurta huolellisuutta ilmanvaihdon suunnittelussa.
Näytä esitykset (6 kpl) »
Ilmatiiviysmittaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ilmatilavuus
Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa mukaan. Huoneiston ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Huoneen ilmatilavuus on taas sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Tilavuuden laskennassa ei oteta huomioon vähäisten palkkien, pilareiden, ovi- ja ikkunasyvennysten, listojen ja vastaavien vaikutusta. Jos huoneessa on alakatto, jonka pinta-alasta aukkojen osuus on vähemmän kuin puolet, katsotaan huonetta yläpuolelta rajoittavaksi pinnaksi alakaton alapinta. Kaikkien rakennuksen tilojen tilavuus voidaan laskea kuten huoneen tilavuus. Ilmatilavuuden tunnus on V ja yksikkö [m3]. Huoneen tilavuuden laskenta esitetään yksityiskohtaisesti standardissa SFS 2460.
Ilmavuoto
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
ILP
Ilmalämpöpumppu. Ottaa lämpöä ulkoilmasta ja lämmittää huoneilmaa. Käytetään usein myös jäähdytykseen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Induktioliedet
Infrapunakuvaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Invertteri
Tekstiä tulossa.
Investointi
Tekstiä tulossa.
IoT
Näytä esitykset (1 kpl) »
IPCC
Tekstiä tulossa.
Irti verkosta nollaenergiatalo
Nimensä mukaan ei ole liitettynä sähköverkkoon vaan toimii itsenäisesti ja energiaomavaraisesti. Tekniikka edellyttää energian varastointia esimerkiksi akuissa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Irti-verkosta
Näytä esitykset (1 kpl) »
Isännöitsijän energiatodistus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Itselleluovutus
Itselleluovutus rakentamisessa tarkoittaa tehdyn työn tarkastusta ja mahdollisten puutteiden korjaamista ennen työkohteen luovutusta asiakkaalle. Toisin sanoen käydään läpi läpi, hyväksyisikö tehdyn työn tai tuotteen itselleen käyttöön.
IVLP
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
Näytä esitykset (1 kpl) »

J

Jäähdytys
Tekstiä tulossa.
Jäähdytysenergia
Tekstiä tulossa.
Jäähdytyskuorma
Tekstiä tulossa.
Jääkaapit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Jakotukki
Näytä esitykset (2 kpl) »
Jätehuolto
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Jäteveden lämmöntalteenotto
Näytä esitykset (3 kpl) »
Joutsen-merkki
Tekstiä tulossa.
Julkisivuelementti
Näytä esitykset (1 kpl) »
Julkisivusaneeraus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Julkisivut
Näytä esitykset (3 kpl) »

K

K-arvo
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kaavoitus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kaksiputkijärjestelmä
Kaksiputkijärjestelmä on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Siinä menovedelle ja paluuvedelle on oma putkistonsa, ja kaikkiin pattereihin menee samanlämpöistä vettä.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kalorimetri
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kalsiumsilikaatti
Tekstiä tulossa.
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kapillaari-ilmiö
Aineen kapillaarisuus kuvaa nesteen kykyä nousta huokosessa pintajännityksen vaikutuksesta. Vetenä tapahtuva kosteuden kapilaarinen liike riippuu aineen huokosrakenteesta. Mitä pienempi huokonen, sitä paremmin neste liikkuu pintajännityksen avulla. Voit esimerkiksi mehulasin avulla kokeilla ilmiötä paksun ja ohuen pillin kanssa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kastepiste
Kastepiste on rakennuskielen kyllästyskosteus, jossa ilman kyky sitoa kosteutta loppuu ja se alkaa tiivistyä nesteeksi. Mitä lämpimämpi on ilma, sitä parempi kosteuden sitomiskyky. Ulkoseinärakenteessa kastepiste syntyy usein herkimmin tuulensuojan sisäpintaan. Rakennesuunnitteluun kuuluu tarkat kastepistetarkastelut.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kasvihuoneilmiö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kasvihuonekaasu
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kasvihuonepäästöt
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kattilalämmitys
Kattolämmitys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kaukolämpö
Kaukolämpö on tuotettu kauko- tai aluelämpölaitoksissa. Sen jakelu sitä tarvitseviin rakennuksiin tapahtuu yhteisen verkoston välityksellä. Kaukolämpö on Suomessa yleensä yhteistuotantolaitosten tuottamaa energiaa jossa tuotetaan samassa yhteydessä myös sähköä. Noin neljäsosa kaukolämpölaitoksista tuottaa pelkästään kaukolämpöä.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kaupunkirakenne
Tekstiä tulossa.
Kausivaraajat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Käyttövesi
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Käyttövesivaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Käyttövesiverkoston säätö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kerrosala
Kerrosalalla tarkoitetaan maanrakennuslaissa tontin tai rakennuspaikan rakennettaviksi sallittujen rakennusten kerrosalojen summaa. Siihen luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan tai aukkojen ja koristeiden kohdalla kuviteltujen jatkeiden mukaan laskettuina. Poikkeuksena ovat yli 250 mm:n paksuiset ulkoseinät jolloin kerrosala saa ylittyä tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Tällöin kerrosala lasketaan ulkoseinien ulkopintojen mukaan ja sen lisäksi eriteltynä mahdollisen ylitysten mukaan. Kellari- ja ullakkokerrosten kohdalla otetaan mukaan se ala, johon sijoitetaan tai voidaan sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Alasta vähennetään vähäisiä suuremmat välipohjan aukot sekä ulkoseinän syvennyksiä kuten parvekkeen kohtia. Myös hormistot ja savupiiput jätetään laskuista pois. Kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna [e] tai suoraan neliömetreinä [krsm2].
Kerrostalot
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kerrostasoala
Kerrosalan laskenta suoritetaan rakennuksen ulkomittojen mukaan. Aukkojen kuten koristeosien, ikkunoiden ja ovien kohdalla kuvitellaan ulkoseinälle jatke jonka mukaan pinta-ala määritetään. Vähäistä suurempien välipohjien aukot jätetään huomioimatta mutta esimerkiksi porrasaukot otetaan mukaan. Ullakosta ja kellarista otetaan laskuihin mukaan ne huoneet ja niitä ympäröivät rakennusosat joille on suunniteltu käyttötarkoitus. Myös alle 1600 mm tilat huomioidaan kerrosalassa, poikkeuksena yläpohjan ja vesikaton välinen tila mikäli sitä ei rakenneta käyttöä varten. Parvekkeita, porttikäytäviä eikä ulkoseinän paksuutta syvempiä ovisyvennyksiä ei huomioida. Kerrostasoalan yksikkö on [ktm²].
Keskitetty energiatuotanto
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Keskitetty ilmanvaihto
Näytä esitykset (3 kpl) »
Keskuslämmitys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kevythormit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kierrätys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kierrätyskeskus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kiertoilmatakat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kiertoilmauunit
Kiertovesijohto
Tekstiä tulossa.
Kiertovesipumppu
Tekstiä tulossa.
Kiertovesipumput
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kiinteistöpassi
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kioton pöytäkirja
Kioton pöytäkirja on YK:n ilmastosopimusta täydentävä ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jossa on sitouduttu määrällisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Pöytäkirjan ratifioineet valtiot joutuivat vähentämään vuosien 2008-2012 kasvihuonepäästönsä tietyn prosenttiosuuden alle vuoden 1990 päästöistä.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kipsi
Tekstiä tulossa.
Kipsilevy
Tekstiä tulossa.
Kivivilla
Kivivilla on lämpö- ja äänieriste, joka valmistetaan pääasiassa emäksisistä kivilajeista.
Näytä esitykset (3 kpl) »
KNX-järjestelmä
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kodin elektroniikka
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kodinkoneet
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kodinlaitteet
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kodinohjausjärjestelmä
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Koeponnistus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kokonaisprimäärienergia
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kompressori
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kompressorijäähdytys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kondensio
Tekstiä tulossa.
Kondenssi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Konduktanssi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Konduktio
Näytä esitykset (1 kpl) »
Koneellinen ilmanvaihto
Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan puhaltimilla. [Lähde: Motiva]
Näytä esitykset (3 kpl) »
Koneellinen poistoilmajärjestelmä
Näytä esitykset (5 kpl) »
Koneellinen poistoilmanvaihto
Näytä esitykset (5 kpl) »
Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Konvektio
Konvektio tarkoittaa molekyylien virtausta aineessa. Rakenteiden kannalta konvektio on haitallinen ilmiö esimerkiksi siksi, että ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan lämpöä ja kosteutta. Läpivirtausten takia tulisi rakenteiden olla ilmatiiviitä. Sisäistä konvektiota eli rakenteen sisäisiä ilmavirtauksia voidaan välttää esimerkiksi käyttämällä riittävän tiivistä eristettä tai laittamalla hyvin vesihöyryä läpäiseviä ilmakatkoja eristekerrosten väliin.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Konvektiokatko
Tekstiä tulossa.
Konvektori
Näytä esitykset (1 kpl) »
Korjauskonsepti
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Korjausrakentaminen
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Korjausrakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Korroosio
Näytä esitykset (1 kpl) »
Korroosion esto
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kosteuden kondensoituminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kosteuden tiivistyminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kosteudeneristys
Kosteudeneristyksen tehtävänä estää kosteuden siirtyminen kapillaarisesti tai vesihöyryn diffuusiona rakenteeseen.
Kosteudenhallintasuunnitelma
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kosteus- ja homeongelmat
Näytä esitykset (4 kpl) »
Kosteuskapasiteetti
Tekstiä tulossa.
Kosteusongelmat
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kosteusriski
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kosteustekninen toimivuus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kosteusvaurio
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kosteusvauriot
Kotitaloussähkö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen voi saada, jos teettää esimerkiksi asunnon kunnossapitotöitä, kotitalous- tai hoitotyötä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennusta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 000 euroa ja sen voi saada puolisoista kumpikin. Vähennys myönnetään vain työn osuudesta. Veronmaksajan tarvitsee vuodessa maksaa saadun vähennyksen verran vähemmän veroja kuin ilman kotitalousvähennystä.
Koulurakennukset
Tekstiä tulossa.
Kuitulevyuumarunko
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kuivaketju10
Kosteusvaurioiden riskiä koko rakennuksen elinkaaren ajan vähentävä toimintamalli, jossa riskit torjutaan ketjumaisesti läpi rakennushankkeen. Prosessi tapahtuu 10 kohdan riskilistan avulla torjunnan onnistuminen todentaen. Menetelmällä on tarkoitus välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kuivausrummut
Kulutussähkö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kuntotarkastus
Kuntotarkastuksessa tarkastetaan rakennuksen näkyvät osat. Arviointi perustuu tarkastajan asiantuntemukseen. Arviointia varten kohteessa tehtävien havaintojen lisäksi tutustutaan rakennusta koskeviin asiakirjoihin ja kohteen omistajan tai käyttäjän antamiin tietoihin. Rakenteita ei avata mutta erilaiset kosteus-, lämpötila- ja ilmavirtamittaukset sekä lämpökamerakuvaus voivat tukea muita havaintoja.
Kuntotutkimus
Kuntotutkimuksessa selvitetään kuntotarkastusta paremmin ja yksityiskohtaisemmin rakennuksen kuntoa ja rakenteessa havaitun vaurion laajuutta ja syitä. Tutkimus edellyttää rakenteiden avaamista.
Kuorimuuri
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Kustannusarvio
Tekstiä rakennetaan.
Kustannustehokkuus
Tekstiä rakennetaan.
Kustannusten minimoiminen
Tekstiä rakennetaan.
Kyllästyskosteus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kyllästyspaine
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kylmälaitteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kylmäsäteily
Kylmistä pinnoista aiheutuva säteilylämmönsiirto kehosta pois.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kylmäsillat
Näytä esitykset (3 kpl) »
Kylmäsilta
Kylmäsilta on eristeen läpäisevä, hyvin lämpöä johtava rakennusosa kuten parvekelaatan kannatusteräs, ikkunapoka tai ulkoseinän runkotolppa. Kylmäsilta heikentää rakenteen lämmöneristävyyttä, laskee sisäpinnan lämpötilaa aiheuttaen vetoa ja pahimmillaan kosteuden kondensoitumista ja mikrobikasvua. Energiatehokkaissa rakennuksissa on kylmäsillat minimoitu.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kylpeminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kylpyamme
Näytä esitykset (1 kpl) »
Kysyntäjousto
Näytä esitykset (2 kpl) »

L

Laadun kustannukset
Tekstiä rakennetaan.
Laadunvarmistus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Laattajulkisivut
Näytä esitykset (1 kpl) »
Laatuongelmat
Tekstiä rakennetaan.
Laatusuunnitelma
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lähes nollaenergiarakennukset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lähes nollaenergiarakennus
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, artikla 2) mukaan lähes nollaenergiarakennuksen energian tarve on erittäin korkean energiatehokkuuden vuoksi hyvin pieni ja siitä katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettulla uusiutuvalla energialla.
Näytä esitykset (9 kpl) »
Lähienergia
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lähiökerrostalot
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Lajittelu
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lambda-arvo
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmin käyttövesi
Näytä esitykset (3 kpl) »
Lämminvesivaraaja
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämminvesivaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämminvesiverkosto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämminvesiverkoston perussäätö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmitetty nettoala
Rakennuksen E-lukua varten määritettävä rakennuksen pinta-ala. Laskentaan otetaan mukaan lämpimät kerrostasoalat ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Toinen tapa laskea on vähentää lämmitetystä bruttoalasta ulkoseinien rakennusosa-ala (karkeasti 90 % lämmitetystä bruttoalasta). E-luvun laskennassa puolilämpimät tilat kuten rakennuksessa olevat varastot tai ullakko, käsitellään kokonaan lämpiminä tiloina. Lämmittämättömät tilat eivät kuulu tarkasteluun eikä niiden pinta-alaa oteta mukaan laskentaan. Lämmitettyn nettoalan tunnus on A_netto ja yksikkö [m²]. Tarkat ohjeet määrittämiseen löytyvät standardista SFS 5139. [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmitysenergia
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Lämmitysjärjestelmä
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämmitysjärjestelmät
Näytä esitykset (4 kpl) »
Lämmitysjärjestelmien säätö
Tietoa rakennetaan.
Lämmityskustannukset
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmityskustannusten jakolaitteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmitysmuoto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämmitystapa
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmitystarveluku
Tekstiä tulossa.
Lämmitysverkosto
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämmön johtuminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmön siirtymistavat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmöneriste
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Lämmönjako
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Lämmönjohtavuus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmönkeruuneste
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmönläpäisykerroin
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämmöntalteenotto
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla (LTO) siirretään tyypillisesti lämpöä poistoilmasta tuloilmaan vähentäen ilmanvaihdon aiheuttamaa lämpöhäviötä. Hukkalämmön hyödyntäminen myös tilojen tai lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ilmanvaihdon hukkalämmöllä on mahdollista lämpöpumppujen avulla. Rakennuksissa voidaan lämpöä ottaa talteen myös esimerkiksi jätevedestä.
Näytä esitykset (9 kpl) »
Lämmöntuotto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämmönvaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämmönvastus
Lämmönvastus (tunnus R) kertoo tasapainotilassa lämpötilaeron suuruuden aineen tai rakenteen välillä kun tietty läpöteho vaikuttaa siihen toiselta puolelta. Mitä suurempi lukema, sitä parempi lämmöneriste. Homogeenisen eli tasalaatuisen ainekerroksen Lämmönvastus saadaan jakamalla kerroksen paksuus sen lämmönjohtavuudella R = d/λ. Lämmönvastuksen yksikkö on [Km2/W].
Lämpöakut
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöarvo
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöävaraava massa
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöävaraavat tulisijat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöhäviö
Rakennuksen lämpöhäviöllä tarkoitetaan vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettua lämpöhäviötä.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpökapasiteetti
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpökerroin
Lämpökerroin eli COP (tulee sanasta coefficient of performance) on lämpöpumppujen tehokkuutta kuvaava mitta. Se kertoo suhteen jolla lämpöä tuottava kompressori tuottaa sähköstä lämpöenergiaa. Esimerkiksi maalämpöpumpuilla tuo kerroin voi olla neljä jolloin yksi yksikkö sähköä on tuottanut nelinkertaisen määrän sähköä.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämpökuormat
Ihmisistä, eläimistä, sähkölaitteista, aurigosta ym. tuleva lämmön tuotto rakennuksen sisätiloihin. Esim 100 W teholla toimiva laite tuottaa 100 W teholla lämpöä ympäristöönsä. Auringon säteily keskikesällä tuottaa n. 1 kW lämpötehon neliömetriä kohti ja vaikuttaa lämmitykseen merkittävästi kevään ja syksyn välillä. [Lähde: Motiva]
Lämpökuvaus
Lämpökuvauksessa selvitetään rakennuksen rakenteiden virheitä kuten eristeiden painumia, kosteusvaurioita ja epätiiveyskohtia koskematta rakenteisiin. Kuvauksessa käytetään lämpökameraa eli infrapunakameraa. Kamera muuntaa vastaanottamansa lämpösäteilyn ihmissilmälle näkyviksi erilaisiksi väreiksi, joista koulutettu kuvaaja näkee rakenteiden kunnon. Virallisissa mittauksissa tulee olla vähintään 15 asteen lämpötilaero rakennuksen sisä- ja ulkopuolella.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöolot
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämpöpatteri
Näytä esitykset (6 kpl) »
Lämpöpumppu
Lämpöpumppu on energiansiirtolaitteisto, jolla sähkön avulla voidaan siirtää lämpöenergiaa talon ulkopuolelta sisään tai päinvastoin. Lämpöpumppuja on erilaisia eri tarkoituksiin. Yleisimpiä ovat ilmalämpöpumput (ilma-ilma ja ilma-vesi), poistoilmalämpöpumput ja maalämpöpumput. Lämpöpumpputekniikkaa voidaan käyttää myös viilentämiseen.
Lämpöpumppujäähdytys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöpumput
Näytä esitykset (5 kpl) »
Lämpöputkien eristys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpörappaus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpöresistanssi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpösähkö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpösähköinen ilmiö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpösäteily
Näytä esitykset (3 kpl) »
Lämpötilahyötysuhde
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpötilan hallinta
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpötilan säätö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpötilanpudotustoiminto
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lämpötilansäätö
Tietoa rakennetaan.
Lämpötilasuhde
Tekstiä tulossa.
Lämpövaraajat
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lämpöviihtyvyys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Läpiviennit
Tietoa rakennetaan.
Läpivientikappaleet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Läpivirtaus
Rakenteiden läpi menevät ilmavirtaukset aiheuttavat vetoa esimerkiksi lattioilla ja sähkörasioista. Läpivirtauksessa ilmaa virtaa rakenteen läpi sisältä ulos tai ulkoa sisälle. Mukaan pääsee kosteus, lämpö ja mikrobit ja esimerkiksi argon.
Läpmöhäviöiden tasauslaskelma
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Laserkeilaus
Laserkailauksessa kuvataan valtava määrä kiintopisteitä 360 astetta pyörivällä mittalaitteella. Tekniikalla voidaan tehdä nopeassa ajassa kolmiulotteisia ja erittäin tarkkoja malleja rakennuksista esimerkiksi saanerausta varten. Tietokoneen jälkikäsittelyvaiheessa saatuja mittapisteitä yhdistetään viivoin jolloin talon muodot kuten nurkat piirtyvät.
Lasivilla
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Laskennallinen ostoenergiankulutus
Rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva energiankulutus, joka lasketaan hankittavaksi rakennukseen esimerkiksi sähkö- tai kaukolämpöverkosta.
Laskentaohjelmat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lattialämmitys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lauhdutin
Näytä esitykset (1 kpl) »
LED-lamppu
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
LED-valaistus
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
LEED
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Legionellabakteeri
Näytä esitykset (1 kpl) »
Levyjulkisivut
Näytä esitykset (1 kpl) »
Levylämmönsiirrin
Tekstiä rakennetaan.
Levyvilla
Näytä esitykset (2 kpl) »
Liikenne
Tekstiä tulossa.
Liikenneratkaisut
Tekstiä rakennetaan.
Liiketunnistin
Tekstiä rakennetaan.
Liimapuu
Tekstiä rakennetaan.
Linjasäätöventtiili
Linjasäätöventtiilillä mitataan ja säädetään vesivirtoja lämmitysverkostossa kiertävissä linjoissa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Linjasaneeraus
Tekstiä rakennetaan.
Lisäeristäminen
Korjaamisen tai uusimisen yhteydessä ulkovaipan eristävyyttä parantava toimenpide.
Näytä esitykset (8 kpl) »
Lisäkerros
Tekstiä rakennetaan.
Lisäkonduktanssi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lisäkoolaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Lisälämmöneristys
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lisärakentaminen
Tekstiä rakennetaan.
LKV
Näytä esitykset (2 kpl) »
Lmminvesiverkoston tasapainotus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Loisteputket
Näytä esitykset (1 kpl) »
LTO
Lämmöntalteenotto
Näytä esitykset (4 kpl) »
Lumijäähdytys
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Luonnollinen ilmanvaihto
Ks. painovoimainen ilmanvaihto.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Luonnollinen konvektio
Näytä esitykset (1 kpl) »
Luonnonvalon hyödyntäminen
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Luonnossuunnittelu
Tekstiä rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Luvanvarainen korjaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
LVI-järjestelmät
Tekstiä tulossa.

M

Maakaasu
Luonnon lähteistä tai öljyn tuotannossa erotettavissa oleva kaasumaisista hiilivedyistä muodostuva seos. Sisältää pääosin metaania, lisäksi pieniä määriä etaania, propaania, butaania, hiilidioksidia ja typpeä.
Maakylmä
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Maalämpö
Maalämpö on auringon energiaa joka on varastoitunut maaperään, kallioon tai veteen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Maalämpöpiiri
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Maalämpöpumppu
Maalämpöä hyödyntävä lämpöpumppu joka tuottaa lämpöä rakennusten tiloihin ja/tai käyttöveden lämmittämiseen. Yleisin tapa ottaa lämpöä talteen on porakaivo, mutta maaperästä ja vesistöstä voidaan kerätä energia vaakaputkistojen avulla jos tontilla on tilaa tai vesistö on lähellä.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Maalämpöpumput
Näytä esitykset (3 kpl) »
Maankäyttö
Tietoa rakennetaan.
Maanvarainen alapohja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Maapallon keskilämpötila
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Maapiiri
Tekstiä tulossa.
Maaviileä
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Massiivirakenne
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Massoittelu
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Matalaeksergiatalo
Matalaeksergiatalolla voidaan tarkoittaa rakennusta jonka lämmön- ja kylmänjako tapahtuu lähempänä huoneen lämpötilaa olevilla siirtonesteillä kuin tavanomaisissa järjestelmissä. Näin tehontarpeet pienenevät ja edellytykset uusiutuvien energialähteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen paranevat oleellisesti (esim. aurinko- ja maalämpö sekä maaviileä). Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa suuntaus kohti matalalämpötilaisia lämmitysjärjestelmiä ja korkealämpöisiä viilennysjärjestelmiä vahvistuu. Niissä voidaan käyttää lämpötila-alueella +15 °C ... +40 °C toimivia järjestelmiä lämmön ja kylmän jakoon. Tavanomaiset käytettävät lämpötilatasot ovat lämmitystarkoitukseen yleisesti +70 °C ja viilennystarkoitukseen +7 °C. Energiaa tulisi käyttää siinä muodossa kun sitä esiintyy, näin energiatehokkuus pystytään maksimoimaan. Sähkö on arvokkaampaa kuin vastaava energiamäärä lämmintä vettä, sillä sitä voidaan yhtä hyvin hyödyntää esim. mekaaniseen työhön tai en ja sitä on helposti saatavilla toisin kuin erittäin jalostunutta energiamuotoa, sähköä.
Matalaenergiaikkuna
Näytä esitykset (1 kpl) »
Matalaenergiarakentaminen
Uudis- ja korjausrakentamista matalaenergiatalon määritelmän saavuttamiseksi.
Näytä esitykset (15 kpl) »
Matalaenergiatalo
Matalaenergiatalon lämmitysenergiantarve on noin puolet pienempi kuin rakennusmääräysten mukaan rakennetun. Ympäristöministeriö ei ole antanut rakennukselle tarkkaa määritelmää, mutta RIL:n mukaan sijainnista hieman riippuen on matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergian tarve maksimissaan 50 kWh/m² vuodessa. Sille on annettu myös paljon teknisiä ohjearvoja. (RIL 249-2009) Matalaenergiataloa käytetään usein yhteisterminä sekä matalaenergia- että passiivirakennuksille.
Näytä esitykset (10 kpl) »
Matalalämpöjärjestelmä
Näytä esitykset (3 kpl) »
Matalalämpöpatteri
Näytä esitykset (1 kpl) »
Matalalämpöpatterit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Materiaalimenekki
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Materiaalitehokkuus
Tietoa rakennetaan.
Merenpinnan nousu
Näytä esitykset (1 kpl) »
Metallit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Mikro-CHP
Micro-CHP laitos, combined heat and power (yhdistetty lämpö ja sähkövoimala) mahdollistaa puun, biokaasun sekä nestemäisten biopolttoaineiden käytön rakennus-, maatila- tai lähiökohtaisesti.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Mineraalivilla
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Minitalo
Näytä esitykset (1 kpl) »
Mitoitusvesivirtaus
Tekstiä tulossa.
MIV
Näytä esitykset (1 kpl) »
MLP
Maalämpöä hyödyntävä lämpöpumppu (maalämpöpumppu) joka tuottaa lämpöä rakennusten tiloihin ja/tai käyttöveden lämmittämiseen. Yleisin tapa ottaa lämpöä talteen on porakaivo, mutta maaperästä ja vesistöstä voidaan kerätä energia vaakaputkistojen avulla jos tontilla on tilaa tai vesistö on lähellä.
Näytä esitykset (2 kpl) »
MOBO
Näytä esitykset (1 kpl) »
Monikidepii
Tietoa rakennetaan.
Muotokerroin
Muotokerroin kertoo rakennuksen muodon vaikutusta tilojen lämmityksen energiantarpeeseen. Se on vaipan pinta-alan suhde rakennuksen tilavuuteen (A/V).
Muovieristeet
Näytä esitykset (3 kpl) »
Muovituotteet
Tekstiä tulossa.
Muuttuva sää
Näytä esitykset (1 kpl) »
Muuttuvailmavirta-ilmastointi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Muuttuvailmavirtainen ilmanvaihto
Näytä esitykset (2 kpl) »

N

n50
Ilmanvuotoluku n₅₀ oli käytössä rakennusmääräyksissä ennen niiden muuttumista ja koski ilmatilavuuden vaihtunmista tunnissa rakennuksen ilmatilavuutta kohden 50 Pascalin paine-erossa. Nykyisin käytössä on q₅₀-luku. Passiivitalossa n₅₀-luvun on oltava pienempi kuin 0,6 1/h. N₅₀-luvun yksikkö on 1/h. Tyypilliset tulokset rakennuskannassa ovat luokkaa 2-4 1/h.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Netto-ostoenergia
Tekstiä tulossa.
Nettonollaenergiatalo
Rakennus joka tuottaa vuoden sisällä yhtä paljon energiaa kuin käyttää. Se on yleensä liitettynä sähköverkkoon jolloin se syöttää sinne kaiken ylimääräisen energian (esim. kesäaikana jos aurinkopaneelit) jota se ei sillä hetkellä tarvitse. Samalla tavalla rakennus voi ostaa energiaa esimerkiksi talvisin jos sen oma tuotanto ei pysty tarvetta kattamaan. Myös lämpöenergiaa voidaan myydä kaukolämpöverkkoon tai naapureille kun sitä on liikaa ja ostaa kun omasta tuotannosta on vaje. Energian tuotto- ja käyttösuhde ei siis välttämättä ole jatkuvassa tasapainossa, vuoden tase on määrittävä tekijä.
Näytä esitykset (8 kpl) »
Nollaemissiotalo
Periaate on hieman sama kuin nettonollaenergiatalossa, mutta energian sijaan rakennuksen käytöstä aiheutuvien ilmastopäästöjen vuositase on nolla. Tase määritetään eri energialähteiden päästökertoimien avulla.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Nollaenergiatalo
Nollaenergiataloille on olemassa useita määritelmiä. (Ks. nettonollaenergiatalo, lähes nollaenergiatalo, nollaemissiotalo, irti verkosta nollaenergiatalo.) Ns. lähes nollaenergiatalo on tulossa määräyksiimme vuoden 2020 aikoihin (kunnallinen sektori 2019 ja yksityinen 2021).
Näytä esitykset (11 kpl) »
Normitalo
Rakennusmääräysten vähimmäisvaatimusten mukaan rakennettu talo.
nZEB
Näytä esitykset (2 kpl) »

O

Olosuhdesimulointi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Omavaraisenergia
Omalla tontilla tuotettua, paikallista uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- tai tuulienergiaa.
Ominaiskulutus
Tekstiä tulossa.
Ominaissähköteho
Ominaissähköteho (SFP = specific fan power) määrittelee miten suuri teho tarvitaan yhden ilmakuution siirtämiseen rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä. Yksikkö on [kW/m3/s].
Näytä esitykset (3 kpl) »
Ongelmajäte
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Operatiivinen lämpötila
Huoneen sisälämpötilasta poikkeavien pintalämpötilojen vaikutus ihmisen kokemaan lämmöntunteeseen.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Optimointi
Optimointisovellukset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ostoenergian tarve
Ostoenergian tarpeella tarkoitetaan rakennukseen ostettavan energian määrää, joka huomioi mm. energiantuoton ja siirron häviöt. Ostoenergian tarve on yleensä rakennuksen energiantarvetta suurempi. Toisaalta ostoenergia voi myös olla tarvittavaa energiaa pienempi esim. lämpöpumppua käytettäessä.
Näytä esitykset (1 kpl) »

P

Päästöluokitus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Päästötarkastelu
Tietoa rakennetaan.
Pääsuunnittelija
Päätelaitteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Paineenalennusventtiili
Näytä esitykset (1 kpl) »
Painekyllästetty puu
Tietoa rakennetaan.
Painesuhteet
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu rakennuksen ulko- ja sisäpuolisiin paine-eroihin. Raittiin ilman tuloaukkojen ja poistettavan ilman aukkojen välille synnytetään korkeuseron avulla alipaine, jonka avulla raitis ilma saadaan sisään ja poistettava ilma poistettua.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Pakastimet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pakoteilmiö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pakotettu konvektio
Näytä esitykset (1 kpl) »
Palamisilma
Näytä esitykset (1 kpl) »
Palamisilmahormit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Palamisreaktio
Näytä esitykset (1 kpl) »
Paloturvallisuus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Parvekelasi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Parvekelasit
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Passiivinen jäähdytys
Passiivinen jäähdytys vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Ratkaisut ovat rakenteellisia kuten massiivisen rakenteen lämmönvaraamiskyvyn hyödyntäminen, faasimuutosmateriaalien käyttö, ikkunoiden ulkopuolinen suojaus auringolta, sälekaihtimien sekä auringonsuojaikkunoiden käyttö.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Passiiviset viilennyskeinot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Passiivitalo
Passiivirakennuksen lämmitysenergiantarve, jossa on mukaan laskettuna ainoastaan tilojen lämmitysenergiantarve talon rakenteellisiin (ei lämmitysjärjestelmien ominaisuuksiin) perustuen, voi olla yli 70 % pienempi kuin normien mukaan rakennetun rakennuksen. Suomalaisen passiivitalon raja-arvot (VTT): Etelärannikko Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 20 kWh/(m²a) Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 130 kWh/(m²a) Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Maan keskiosat - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 25 kWh/(m²a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 135 kWh/(m²a) - Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Pohjoisosat - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 30 kWh/(m²a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 140 kWh/(m²a) - Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Kansainvälisen määritelmän raja-arvot: - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 15 kWh/(m² a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 120 kWh(m² a) - Ilmanvuotoluku n50 ≤ 0,6 1/h Alkuperäinen passiivitaloidea on Saksasta. Sen mukaan rakennuksen tulisi mahdollisimman suuren ajan vuodesta tulla toimeen auringon ilmaisenergialla oikeiden ikkunasuuntauksien ja rakenneratkaisujen avulla. Taloteknisiä järjestelmiä tulisi olla mahdollisimman vähän. Vaatimus 15 kWh/(m² a) johtaa noin 10 W/m² lämmitystehontarpeeseen, joka on tarpeeksi pieni ilmanvaihtolämmitykselle. Näin ilmanvaihto ja lämmitys voidaan yhdistää, mikä on passiivitaloille tyypillinen konsepti toimintavarmuuden parantamiseksi ja investointikustannusten tasaamiseksi.
Näytä esitykset (10 kpl) »
Passiivitalosertifikaatti
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Passiivitalot
Näytä esitykset (2 kpl) »
Passivhus sertifikaatti
Tietoa rakennetaan.
Patteri
Näytä esitykset (2 kpl) »
Patteritermostaatti
Näytä esitykset (3 kpl) »
PCM
Tietoa rakennetaan.
PEFC-merkki
PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. PEFC-sertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi.
Pelletti
Sahanpurusta tai kutterinlastusta puristamalla valmistettuja, sylinterimäisiä rakeita (pituus 10–40 mm ja halkaisija 6–12 mm).
Näytä esitykset (2 kpl) »
Pellettikattila
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pellettilämmitys
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pellettipoltin
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pellettitakka
Näytä esitykset (1 kpl) »
Peruskorjaus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Perusparannus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Peseytyminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pien-CHP-laitokset
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pienhiukkaset
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Pienloistelamput
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pienvoimalat
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pilari-palkkijärjestelmä
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pilke
Keskuslämmityskattiloissa ja tulisijoissa käyetttäcä 25-50 cm pituinen, katkaistu sekä halkaistu polttopuu. Synonyymit klapi, pienhalko ja nalikka.
Näytä esitykset (1 kpl) »
PILP
Poistoilmalämpöpumppu. Ottaa lämmitysenergiaa talteen talosta poistettavasta sisäilmasta ja siirtää sitä joko tuloilmaan, vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja/tai käyttöveteen.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Pintalämpötilaero
Näytä esitykset (1 kpl) »
PIR
Näytä esitykset (1 kpl) »
Plusenergiatalo
Kuten nollaenergiatalo, mutta vuosittainen energiantuotto ylittää vuosittaisen energiankulutuksen.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Poistoilma
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Poistoilmalämpöpumppu
Ottaa lämmitysenergiaa talteen talosta poistettavasta sisäilmasta ja siirtää sitä joko tuloilmaan, vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja/tai käyttöveteen.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Poistoilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Poistoilmapuhallin
Näytä esitykset (3 kpl) »
Polttokenno
Tekstiä tulossa.
Polttokennot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Polttopuu
Kaikkea puupolttoainetta koskeva yleisnimitys mukaanlukien puu-, kuori- ja viherainekset.
Polystyreeni
Tietoa rakennetaan.
Polyuretaani
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Pörssisähkö
Näytä esitykset (1 kpl) »
PPM
Miljoonasosa (parts per million)
Primäärienergia
Primäärienergialla tarkoitetaan ihmiskunnan käytössä olevia jalostamattomia energialähteitä mitattuna siinä muodossa kuin ne ovat ennen energiantuotannon muutosprosessia käyttökelpoiseksi energiaksi, kuten sähköksi. Kaikki ihmiskunnan hyödyntämä energia on alun perin lähtöisin jostain primäärienergialähteestä. Primäärienergiaa ovat mm. öljy öljykentässä, auringon säteily ja tuuli. Primäärienergia jaetaan uusiutuvaan ja uusiutumattomaan energiaan. [RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (1 kpl) »
Primäärienergiakerroin
Primäärienergiakerroin on energiantuotannon hyötysuhde, toisin sanoen Primäärienergia/Tuotettu energia.
Näytä esitykset (3 kpl) »
PROMISE
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
PU-vaahto
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puhallusvilla
Lämmönerise joka levitetään kuivana täi märkänä puhallusmenetelmällä. Tuotteita löytyy sekä puukuitu- että mineraalivillavalikoimista.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Puhtausluokitus
Näytä esitykset (1 kpl) »
PUR
Näytä esitykset (1 kpl) »
Purkujäte
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Putkiremontti
Tietoa rakennetaan.
Puubiomassa
Puista tai pensaista peräisin olevaa biomassaa.
Puubriketti
Kuivasta purusta, hiontapölystä ja kutterin lastusta puristamalla valmistettu polttoaine. Poikkileikkaukseltaan usein pyöreä tai neliön muotoinen, sivun pituus tai halkaisija on 50–80 mm.
PuuEra
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puukerrostalot
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puukuitueristeet
Näytä esitykset (2 kpl) »
Puukuituvilla
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
PuuMERA
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puupolttoaineet
Kaikki biopolttoaineet, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti peräisin puubiomassasta.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puurakenteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puurunkoinen yläpohja
Näytä esitykset (1 kpl) »
Puurunkorakenteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pyörivä lämmöntalteenotto
Näytä esitykset (2 kpl) »
Pyykinpesu
Näytä esitykset (1 kpl) »
Pyykinpesukoneet
Näytä esitykset (1 kpl) »

Q

q50
Ilmanvuotoluku q₅₀ kuvaa rakennuksen keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pascalin paine-erossa rakennusvaipan sisäpinta-alaa kohden (sis. ulkoseinät sekä ylä- ja alapohjat aukotuksineen). Yksikkö on m³/(h m²).
Näytä esitykset (4 kpl) »

R

Radiaattori
Näytä esitykset (1 kpl) »
Radon
Näytä esitykset (1 kpl) »
Raitisilmaventtiili
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennekosteus
Rakennusvaiheen aikana rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutuva tasapainokosteuden ylittävä kosteus, jonka on poistuttava.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennesuunnitelmat
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennesuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Rakennuksen energiantarve
Rakennuksen energiantarve koostuu tilojen tilojen lämmityksen tarpeesta, käyttöveden lämmityksen tarpeesta, sähköenergian tarpeesta sekä jäähdytystarpeesta. Tilojen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttavat rakennuksen vuotoilmavirrat, vaipan johtumislämpöhäviöt sekä ilmanvaihto. Energiantarve lasketaan energiamääräysten edellyttämällä tavalla. Laskelmia käytetään esimerkiksi taloteknisten ja rakenneteknisten järjestelmien suunnittelun lähtökohtina. [Lähde: RIL 249-2015 s. 16.]
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään laskennallisesti määräysten edellyttämällä tavalla. Se perustuu lämmitys-, ilmanvaihto-, ja jäähdytysjärjestelmien sekä valaistuksen ja kuluttajalaitteiden energiankulutuksesta energiamuodoittain lajiteltuna. Tuloksesta vähennetään uusiutuvista energialähteistä tuotettu omavaraisenergia. Kuormituksen lähtötietoina käytetään rakennuksen standardikäyttöön perustuvia lähtötietoja. [RIL 249-2015 s. 16.]
Rakennusautomaatio
Näytä esitykset (2 kpl) »
Rakennusfysiikka
Tietoa rakennetaan.
Rakennusjäte
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennusmääräyskokoelma
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Rakennusmateriaalit
Tekstiä tulossa.
Rakennussuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Rakennusten energiankulutus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennustilavuus
Rakennustilavuuden laskentaan kuuluvat kaikki bruttoalaan laskettavat pinta-alat sekä sel lisäksi myös korkeudessaan 160 cm alittavat tilat kuten kellarit, ullakot ja varauloskäytävät. Korkeutena käytetään katon lämmöneristeen yläpinnan ja lattian lämmöneristeen alapinnan välistä pituutta. Jos rakennuksen alapohjan paksuutta ei voida arvioida niin sen paksuudeksi lasketaan 200 mm alapohjan yläpinnasta. Rakennustilavuuden tunnus on Vrak ja yksikkö [rak-m3].
Rakennustyömaa
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Rakennusvirhe
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakennuttaja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakentaja
Tekstiä tulossa.
Rakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rakenteellinen energiatehokkuus
Rakenteen sisäinen konvektio
Rakenteen sisäinen konvektio eli rakenteen sisällä tapahtuva ilmavirtaus johtuu esimerkiksi ulkoseinässä sen sisä- ja ulkopuolella vallitsevista lämpötilaeroista. Mitä korkeampi tai paksumpi rakenne ja huokoisempi eriste sitä enemmän ilmaa liikkuu sen sisällä huonontaen rakenteen lämmöneristävyyttä ja kuljettaen kosteutta. Ilmiö voidaan estää tai lieventää rakenteellisin keinoin.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rankarakenne
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rapatut julkisivut
Näytä esitykset (1 kpl) »
Reaaliaikainen seuranta
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Regeneratiivinen lämmöntalteenotto
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Reitityssuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
RES-direktiivi
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
RH
Ks. suhteellinen kosteus.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Riskirakenteet
Näytä esitykset (3 kpl) »
Ristivastavirtalämmöntalteenotto
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ristivirta lämmöntalteenotto
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Roottorivoimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Rossipohja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Routasuojaus
RunkoPES
RunkoPES-järjestelmä on puurakentamisen avoin standardi joka on yhtenäistänyt dimensiot, liitosperiaatteet ja rakenneratkaisut siten että esimerkiksi suunnittelijan ei etukäteen tarvitse tietää mitä valmistajaa kohteessa tullaan käyttämään. Myös valmistuksen kilpailutus useille eri toimittajille on mahdollista. RunkoPES-järjestelmä sopii niin pientaloihin kuin kerrostaloihinkin oli kysymys uudis-, korjaus- tai lisärakentamisesta.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Runkorakenteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ruoanlaitto
Ryhmäkorjaukset

S

Säänsuojaus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Säätöjärjestelmät
Tekstiä tulossa.
Säätökäyrä
Tietoa rakennetaan.
Sadevesiviemärit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sähköautot
Tietoa rakennetaan.
Sähkölämmitys
Näytä esitykset (3 kpl) »
Sähköpatteri
Näytä esitykset (3 kpl) »
Sähkövarastot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sairasrakennusoireet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Salaojat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sandwichelementti
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Sänkkäri
Tekstiä tulossa.
Säteilypakote
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Savonius-voimala
Näytä esitykset (1 kpl) »
Savupiippuilmiö
Lämpötilaerosta johtuva ilmanpaine-ero, joka korostuu erityisesti korkeissa rakennuksissa. Ylimmissä kerroksissa on ylipainetta kun alimmissa alipainetta.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Savupiiput
Näytä esitykset (1 kpl) »
SCOP
SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) on lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin, jonka avulla voidaan verrata tilojen lämmitystarvetta.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Seebeck-efekti
Näytä esitykset (1 kpl) »
SEER
Vuotuinen kylmäkerroin (Seasonal Energy Efficiency Ratio)
Seinälämmitys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sekoittajat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sekoittava ilmanjako
Näytä esitykset (1 kpl) »
Selektiivikalvo
Ikkunoiden pinnalla oleva auringon lämpösäteilyä torjuva kalvo.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Selluvilla
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sertifiointimenettely
Tietoa rakennetaan.
Set Plan 20-20-20
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
SFP-luku
Ks. ominaissähköteho.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Siitepöly
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäilma
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäilmaluokitus
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäilman kosteus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Sisäilman kostuttimet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäilmankosteus
Näytä esitykset (2 kpl) »
Sisäilmanlaatu
Näytä esitykset (2 kpl) »
Sisäilmasto
Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen ilmanvaihdon, lämpöolojen sekä sisäilman muodostamaa kokonaisuutta sisältäen lisäksi huonetilat, akustiset olot ja valaistuksen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Sisäilmastoluokitus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäinen konvektio
Rakenteen sisällä tapahtuvaa ilman kulkemista. Liikkeelle panevana voimana usein lämpötilaerot. Sisäinen konvektio heikentää lämmöneristävyyttä ja kuljettaa kosteutta.
Sisälämpötila
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sisäpuolinen eristys
Tietoa rakennetaan.
Sisävaippa
Tekstiä tulossa.
Sisäympäristö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Skenaariot
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Smart grid
Näytä esitykset (1 kpl) »
Smyygi
Tekstiä tulossa.
Sokkelit
Solar Keymark
Aurinkokeräimien laatusertifikaatti.
Solumuovieristeet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Sopimusvesivirta
Ks. tilausvesivirta.
SPF-luku
Lämpöpumpun vuoden keskimääräinen lämpökerroin, joka on lämpöpumpulla tuotetun vuotuisen energian suhde lämpöpumpun sekä sen apulaitteiden vuotuiseen sähkönkulutukseen. [YM 2018.]
Näytä esitykset (2 kpl) »
Standardikäyttö (rakennuksen)
Rakennuksen standardikäytöllä kuvataan energialaskennassa käytettäviä säätietoja, ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvojen rajoja, rakennuksen käyttöaikoja ja käyttöasteita sekä lämpökuormia. Esimerkiksi energiatodistuksen laadinnassa pystytään ko. lähtötietojen avulla puhtaasti kuvaamaan käyttäjien tottumuksista riippumatonta rakennuksen rakenteellisiin ja taloteknisiin ominaisuuksiin perustuvaa laskennallista energiankulutusta todistusten vertailun mahdollistamiseksi.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Stirlingmoottori
Tekstiä tulossa.
Stokeripoltin
Näytä esitykset (1 kpl) »
Suhteellinen kosteus
Suhteellinen kosteus ilmoitetaan mitatun absoluuttisen ilman vesihöyrypitoisuuden (g/m3) suhteena sellaiseen absoluuttiseen vesisisältöön (g/m3), jossa ilma sisältäisi samassa lämpötilassa suurimman mahdollisen määrän vettä. Lyhenteenä käytetään RH (Relative humidity = suhteellinen kosteus). Arvo ilmoitetaan prosentteina [%].
Näytä esitykset (3 kpl) »
Suihku
Näytä esitykset (1 kpl) »
Suora sähkölämmitys
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Suprajohde
Tietoa rakennetaan.
Suunnittelu
Näytä esitykset (2 kpl) »
Suunnitteluvirheet
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Suurelementti
Tekstiä tulossa.
Syöttötariffi
Tietoa rakennetaan.
Syrjäyttävä ilmanjako
Näytä esitykset (1 kpl) »
Syväkorjaus
Kokonaisvaltainen korjausprosessi jonka lopputuloksena syntyy merkittävämiä energiasäästöjä kuin tavallisissa energiaremonteissa.

T

Takaisinmaksuaika
Tekstiä tulossa.
Takalämmitys
Tietoa rakennetaan.
Takkasydän
Näytä esitykset (1 kpl) »
Taloautomaatio
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Taloussähkö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Taloyhtiöt
Talvitulvat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tarpeenmukainen ilmanvaihto
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tarpeenmukainen valaistus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tasapainokosteus
Tekstiä tulossa.
Tasauslaskelma
Tekstiä tulossa.
Tasokeräimet
Näytä esitykset (3 kpl) »
Tavoite-energiankulutus
Rakennuksen tavoite-energiakulutus määritetään ennakoiduilla käyttöajoilla ja kuormituksilla huomioiden kaikki energiaa käyttävät laitteet ja järjestelmät. [RIL 249-2015 s. 17.]
Täydennysrakentaminen
Tietoa rakennetaan.
Tehokkuusluku
Tehokkuusluku e on rakennusoikeus joka on ilmoitettu kerrosalana suhteessa rakennuspaikan tai tontin pinta-alaan.
Tehostettu ilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
Teolliset korjauskonseptit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Teräs
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Teräsrunkorakenteet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Terminen ilmasto
Tekstiä tulossa.
Terminen massa
Tietoa rakennetaan.
Terminen vastetesti
Näytä esitykset (1 kpl) »
Terminen viihtyvyys
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Termokuvaus
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Termostaatti
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (3 kpl) »
TES-elementti
TES- menetelmässä (timber based element system) korjataan rakennuksen julkisivut käyttämällä esivalmistettuja julkisivuelementtejä- Elementit ovat puurunkoisia mutta mahdollistavat useita erilaisia julkisivuja. Rakennustelineitä ei yleensä tarvita ja korjaus on nopea. Elementteihin saadaan haluttaessa kiinni ikkunoita ja LVI-hormeja. Elementit tehdään mittatarkasti laserkeilausmenetelmällä ja mallintamalla.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Thermoelectronic Generator (TEG)
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tietokoneet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tietomalli
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tietomallipohjainen hankeprosessi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tiilijulkisivut
Näytä esitykset (3 kpl) »
Tiilirunko
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tiiliseinät
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tiiveysmittaus
Tietoa rakennetaan.
Tilaaja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tilaelementit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tilaelementti
Tekstiä tulossa.
Tilasuunnittelu
Tekstiä tulossa.
Tilausteho
Tilausteho eli sopimusteho tarkoittaa kaukolämmössä olevan rakennuksen suurinta tuntista lämpötehoa.
Tilausvesivirta
Tilausvesivirta eli sopimusvesivirta tarkoittaa kaukolämmössä olevan rakennuksen suurinta tuntista kaukolämpöveden virtausta. Yksikkö on [m3/h].
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tilojen lämmitysenergian tarve
Tilojen lämmitysenergialla tarkoitetaan halutun sisälämpötilan ylläpitämiseen tarvittua energiaa. Ilmaislämmönlähteet, ulkovaipan ominaisuudet ja ilmavaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde vaikuttavat lämmitysenergian tarpeeseen. Lämmitysjärjestelmää ja sen hyötysuhdetta ei taas huomioida.
Tiskikoneet
Näytä esitykset (1 kpl) »
Toteutussuunnittelu
Tekstiä tulossa.
ToVa (toimivuuden varmistaminen)
Näytä esitykset (1 kpl) »
Trombe-seinä
Näytä esitykset (1 kpl) »
TRT-mittaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tulisijat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tulo- poistoilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuloilma
Tietoa rakennetaan.
Tuloilmaikkuna
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tuloilmaventtiili
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuloilmayksiköt
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuotantorakennukset
Tekstiä tulossa.
Tuotantovaihe
Tietoa rakennetaan.
Turvekatto
Tietoa rakennetaan.
Tuulensuojakerros
Tuulensuojan pääasiallisena tehtävänä on estää haitalliset ilmavirtaukset rakenteeseen sen ulkopuolelta.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tuulensuojalevyt
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuulettuva alapohja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Tuulettuva yläpohja
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tuuletusrako
Tuuletusraon tehtävänä on synnyttää rakennetta sisältä tuulettava ilmavirtaus joka sallii rakenteen kuivumisen ulospäin.
Näytä esitykset (3 kpl) »
Tuuletusväli
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuuliatlas
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuuligeneraattori
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tuulilämpö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuulisähkö
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Tuulivoima
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tuulivoimala
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Tyhjiöeristeet
Tekstiä tulossa.
Tyhjiöputkikeräimet
Näytä esitykset (3 kpl) »
Työmaat
Näytä esitykset (1 kpl) »

U

U-arvo
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
Näytä esitykset (4 kpl) »
UILP
Ulkoilmalämpöpumppu. Sitoo lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sitä sisäilmaan. Tyyppejä on kaksi: ilma-ilmalämpöpumppu (IILP) sekä ilma-vesilämpöpumppu (IVLP). Ensin mainittu siirtää lämpöä suoraan sisäilmaan ja jälkimmäinen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ulkoilma-vesilämpöpumppu
Tutummin ilma-vesilämpöpumppu. Lyhenne (UVLP). Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ulkoilmalämpöpumppu
Ulkoilmalämpöpumppu. Sitoo lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sitä sisäilmaan. Tyyppejä on kaksi: ilma-ilmalämpöpumppu (IILP) sekä ilma-vesilämpöpumppu (IVLP). Ensin mainittu siirtää lämpöä suoraan sisäilmaan ja jälkimmäinen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ulkoseinät
Näytä esitykset (2 kpl) »
Ulkovaippa
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (4 kpl) »
Urakoitsija
Tekstiä tulossa.
Uudisrakentaminen
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Uudisrakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
Uusiutumaton energia
Uusiutumaton energia
Uusiutumaton energia on peräisin ehtyvistä energialähteistä, esimerkkinä fossiiliset polttoaineet.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Uusiutuva energia
Energiaa, jota saadaan uusiutuvista energialähteistä, kuten auringosta, tuulesta, veden liikkeestä tai biopolttoaineista.
Näytä esitykset (8 kpl) »
Uusiutuva energialähde
Uusiutuva energialähde palautuu lyhyessä ajassa joko osittain tai kokonaan uudelleen hyödynnettäväksi. Uusiutuviksi energialähteiksi luokitellaan mm. vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia, geoenergia, ilman hyödyntäminen lämpöpumpputekniikalla, biokaasu ja jätepolttoaineet. [RIL 249-2015 s. 16.]
Uusiutuva lähienergia
Uusiutuva lähienergia on paikallisesti ja pienimuotoisesti tuotetttua energiaa. [RIL 249-2015 s. 17.]
Uusiutuva omavaraisenergia
Uusiutuva omavaraisenergia on kiinteistökohtaisesti tai aluekohtaisesti tuoettua uusiutuvaa energiaa.
UVLP
Ulkoilmavesilämpöpumppu. Käyttää lämmönlähteenä ulkoilmaa ja tuottaa lämmintä vettä tilojen ja käyttöveden lämmitykseen.
Näytä esitykset (2 kpl) »

V

Vaahtolasi
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vaatteiden kuivatus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vaihtosuuntaaja
Tietoa rakennetaan.
Vaipparakenteet
Rakennuksen vaipalla kuvataan niitä rakennusosia, jotka erottavat sisätilan ulkoilmasta tai maaperästä (yläpohja, alapohja, ulkoseinä, ikkuna, ovi...).
Vakiopaineventtiili
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Valaisimet
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Valaistuksen ohjaus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Valaistus
Näytä esitykset (2 kpl) »
Välipohja
Tekstiä tulossa.
Vallitseva osapaine
Näytä esitykset (1 kpl) »
Valokuidut
Tietoa rakennetaan.
Valokuilut
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vapaajäähdytys
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Vapaaviilennys
Näytä esitykset (3 kpl) »
Varaava tulisija
Tekstiä tulossa.
Vastasäteily
Näytä esitykset (1 kpl) »
Väylätekniikka
Tietoa rakennetaan.
Vedeneristys
Vedeneristys on kerros, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista. Sen tehtävä on estää nestemäisen veden tunkeutumisen rakenteeseen vedenpaineen vaikutuksesta.
Vedenkulutus
Näytä esitykset (3 kpl) »
Vertailulämpöhäviö
Vertailulämpöhäviön tasauslaskelma on laskelma jolla rakennuksen energiatalouden määräystenmukaisuus tarkistetaan. Rakennuksen laskennallisen lämpöhäviön tulee olla alhaisempi, kuin vertailulämpöhäviö. Vertailulämpöhäviö määritetään vaipparakanteiden lämmönläpäisykertoimien (U-arvot), ilmanvaihdon LTO-laitteiden vuosihyötysuhteen ja ilmatiiviyden q₅₀ -vertailuarvojen avulla. [Lähde: RIL 249-2015 s. 17.]
Vesihanat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesihormit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesihöyryn kyllästyskosteus
Vesihöyryn kyllästyskosteus tarkoittaa suurinta mahdollista määrää kosteutta mitä ilma voi kussakin lämpötilassa sitoa. Lämmin ilma pystyy sitomaan kosteutta enemmän kuin viileä. Kun suhteellinen kosteus on 100 %, alkaa tiivistyminen.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesihöyryn osapaine
Vesihöyryn osapaineella tarkoitetaan vesihöyryn osuutta ilman kokonaispaineesta. Yksikkö on [Pa].
Vesihöyrynvastus
Kuvaa aineen vesihöyryn virtausta vastustavaa ominaisuutta. Yksikkö on [kg/(m s Pa)].
Näytä esitykset (2 kpl) »
Vesikalusteet
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Vesikate
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesikeskuslämmitys
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Vesikiertoinen lämmönjako
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (5 kpl) »
Vesikiertoinen sähkölämmitys
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Vesikiertoinen savupiippu
Tietoa rakennetaan.
Vesikiertoinen takkasydän
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesikiertoiset tulisijat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesipatterit
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (6 kpl) »
Vesistölämpö
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesitakat
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vesitakka
Tekstiä tulossa.
Vesivuodot
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vetoisuus
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vety
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vetyautot
Viherkatot
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Viherrakentaminen
Näytä esitykset (1 kpl) »
Viihde-elektroniikka
Näytä esitykset (1 kpl) »
Viilennys
Näytä esitykset (3 kpl) »
VILP
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
Vino yläpohja
Näytä esitykset (1 kpl) »
VOC
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Vuosihyötysuhde
Ilmanvaihdossa lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde kuvaa kuinka monta prosenttia rakennuksen ilmanvaihdon lämmitystarpeesta katetaan lämmöntalteenotolla. Vuosihyötysuhteeseen vaikuttavat LTO-laitteen lämpötilasuhteen lisäksi mm. rakennuksen sijainti ja laitteen jäätymisen esto. Esilämmittämällä tuloilmaa esimerkiksi maalämmöllä voidaan päästä korkeisiin, yli 80 % vuosihyötysuhteisiin.
Näytä esitykset (1 kpl) »

W

X

XPS
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »

Y

Yhdistelmälämmitys
Näytä esitykset (1 kpl) »
Yhdyskuntarakenne
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Yläpohja
Tekstiä tulossa.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Yläpohjat
Näytä esitykset (4 kpl) »
Ympäristökuorma
Tietoa rakennetaan.
Ympäristömerkki
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ympäristöselosteet
Tietoa rakennetaan.
Ympäristösertifikaatit
Näytä esitykset (1 kpl) »
Ympäristösertifikaatti
Tekstiä tulossa.
Ympäristövaikutukset
Tietoa rakennetaan.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Yötuuletus
Tietoa rakennetaan.

Ä

Älykäs energiamittari
Etäluettava digitaalinen sähkömittari. Osa älykästä sähköverkkoa. Korvannut vanhat mekaaniset kilowattituntimittarit.
Näytä esitykset (1 kpl) »
Älykäs lämmönohjaus
Lämmityslaitteiden älykäs kommunikointi lämmönlähteen kanssa. Optimoi sisäolosuhteita sekä energiatehokkuutta.
Näytä esitykset (2 kpl) »
Älykäs sähköjärjestelmä
Älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)
Näytä esitykset (1 kpl) »
Älykäs sähköverkko
Älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)
Näytä esitykset (4 kpl) »
Älytermostaatit
Näytä esitykset (2 kpl) »
Älyverkko
Älykäs sähköverkko / älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähdteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)
Näytä esitykset (1 kpl) »

Ö

6.9.2.4 Energiatehokkaat uunit ja liedet

Esitys

Lähteet

Kestävä elämäntapa. Esite. Halsingin kaupunki. Ympäristökeskus.
Uunit ja liedet. Motiva. Verkkolähde: < http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ostajan_opas/kodinkoneet/uunit_ja_liedet > Luettu:16.9.2016.

Palaute

Onko sinulla asiasta uudempaa tietoa? Tiedon päivittäminen on nopeampaa, mikäli kerrot tietolähteen, kuten tutkimusraportin tai verkkosivun, josta lisää luotettavaa ja neutraalia tietoa on saatavilla. Kiitos avustasi!

6.9.2.4 Energiatehokkaat uunit ja liedet, jonka tekijä on Eksergia.fi – Avoin verkkokoulu energiatehokkaasta rakentamisesta, annetaan käyttöön lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lisenssi.