2.1.1.1.1 Varhaiset energia-analyysit
2.1.1.1.1 Varhaiset energia-analyysit, jonka tekijä on Eksergia.fi, annetaan käyttöön lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lisenssi.
A
- Absoluuttinen kosteus
Ilman vesihöyrypitoisuus, yksikkö [g/m3].
- Absorptio
Kaasun liukeneminen nesteeseen. Reaktio luovuttaa lämpöä.
- Adsorptio
Kaasun sitoutuminen molekyylivoiman välityksellä huokoisen aineen sisäpintaan. Reaktio luovuttaa lämpöä.
- Aerogeeli
Erittäin kevyttä ainetta, josta on tyhjää jopa yli 99,9 %. Aineella on hyvä puristuslujuus ja erinomainen lämmöneristyskyky (kämmönjohtavuus on 0,015-0,020 W/nK). Aerogeelin läpi näkyy valoa läpi 75 % joten sitä on kaavailtu hyväksi eristeeksi mm. ikkunoihin.
- AH
Absoluuttinen kosteus (absolute humidity, yksikkö [g/m3].
- AJR
Allianssin johtoryhmä
- Akkuvaraajat
- Alapohja
Rakennuksen vaipan alin osa, voidaan tehdä maanvaraisena, tuulettuvana (rossipohja) tai pilariperustuksena.
- Albedo
Kappaleen kyky heijastaa siihen tulevaa säteilyä.
- Allianssimalli
Uusi hankkeiden toteutusmalli jonka on tarkoitus parantaa rakentamisen tuottavuutta, muuttaa rakentamisen toimintakulttuuria paremmaksi, kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista sekä ennen kaikkea parantaa projektin laatua, hintarakennetta sekä ajankäyttöä. Allianssimalliin kuuluu yhteistyöryhmä joka koostuu tilaajasta, suunnittelijoista ja urakoitsijoista. Nämä yhdessä vastaavat rakennusprojektin suunnittelusta ja toteuttamisesta.
- Aluekorjaukset
- Aluetehokkuus
Aluetehokkuus kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Alueella jossa on korkeita rakennuksia lähellä toisiaan ja asuinalueella lisäksi mm. päiväkoteja, kouluja ja myymälöitä, on korkea aluetehokkuus.
- Aluskate
Vesikatteen ja lämmöneristeen väliin asennettava kosteudelta suojaava kerros. Tärkeä osa kattoa Suomen ankarissa olosuhteissa.
- Aluskatteet
Vesikatteen ja lämmöneristeen väliin asennettava kosteudelta suojaava kerros. Tärkeä osa kattoa Suomen ankarissa olosuhteissa.
- Anergia
Energian työhön kykenemätön osuus. Vastakohta termille eksergia, joka kertoo energian työhön kykenevän osuuden.
- Anetto
Rakennuksen lämmitetty nettoala. Rakennuksen E-lukua varten määritettävä rakennuksen pinta-ala. Laskentaan otetaan mukaan lämpimät kerrostasoalat ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Toinen tapa laskea on vähentää lämmitetystä bruttoalasta ulkoseinien rakennusosa-ala (karkeasti 90 % lämmitetystä bruttoalasta). E-luvun laskennassa puolilämpimät tilat kuten rakennuksessa olevat varastot tai ullakko, käsitellään kokonaan lämpiminä tiloina. Lämmittämättömät tilat eivät kuulu tarkasteluun eikä niiden pinta-alaa oteta mukaan laskentaan. Lämmitettyn nettoalan tunnus on Anetto ja yksikkö [m2]. Tarkat ohjeet määrittämiseen löytyvät standardista SFS 5139. [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- APR
Allianssin projektiryhmä
- Arkkitehti
- Arkkitehtisuunnittelu
- Astepäiväluku
Ks. lämmitystarveluku.
- Astepäivätunti
Tekstiä tulossa.
- Astianpesu
- Asuntokohtainen vesilasku
- Aurinkoenergia
- Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen
- Aurinkokenno
- Aurinkokeräin
Aurinkokeräin muuttaa auringon säteilyn lämmöksi, joka siirretään nestekierron avulla varaajaan.
- Aurinkolämpö
- Aurinkolämpöjärjestelmät
- Aurinkolämpövoima
- Aurinkolämpövoima ö
- Aurinkolämpövoimala
- Aurinkopaneeli
- Aurinkosähkö
Tekstiä tulossa.
- Aurinkosähköjärjestelmä
- Aurinkosuojaikkunat
- Aurinkovoima
- Aurinkovoimala
- Automaatiojärjestelmät
B
- BEM
- Betoni
- Betonisandwich
- Big room
Eri rakennushankkeen osapuolien yhteinen työtila tiedonvaihdon parantamiseksi. Mahdollistaa muodollisten kokousten lisäksi työpajatyöskentelyn.
- BIM
Rakennusten tietomallinnus, (Building Information Modeling).
- BIM-koordinaattori
- BIM-manageri
- Bio wc
Tekstiä tulossa.
- Biodiesel
Biopohjainen dieselpolttoaine.
- Bioenergia
- Biojäte
- Biokaasu
Orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuote. Hajottajina toimivat hapettomassa tilassa kasvavat bakteerit. Lopputuotteena saadaan mädätettyä biomassaa ja runsaasti metaania (55–75 %) ja hiilidioksidia (45–25 %) sisältävä seos.
- Biokaasuautot
- Biokaasutuslaitos
- Biokaasutusvoimala
- Biokäymälä
Tietoa rakennetaan.
- Biomassa
Biologista alkuperää olevaa ainetta, joihin kuuluvat puubiomassa, kasvibiomassa, hedelmäbiomassa ja vesibiomassa.
- Bioöljy
Öljy, joka on valmistettu kasveista (esim. rypsistä, rapsista tai ohrasta), puusta ja metsäteollisuuden sivutuotteista.
- Biopolttoaine
Polttoaine joka on saatu suoraan tai epäsuorasti biomassasta.
- BREEAM
- Bruttoala
Bruttopinta-ala eli bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta (sisältäen sekä kylmät että lämpimät tilat). Lasketaan kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Laskennan rajoina käytetään ulkoseinien ulkopintojen rajaamaa aluetta. Bruttopinta-alan tunnus on Abr ja yksikkö [brm²]. Tarkat ohjeet bruttopinta-alan laskentaan löytyvät standardista SFS 5139.
C
- CCPI
- CHP
- CLT-tekniikka
- CO2
- CO2-ekv
Ks. hiilidioksidiekvivalentti.
- COP
Lämpökerroin (Coefficient of Performance). Lämpöpumpun tuottaman lämpötehon suhde kompressorin ottamaan sähkötehoon.
D
- Darrieus-voimala
Pystyakselinen tuulivoimalatyyppi.
- Desertec
- Desorptio
Tarkoittaa kaasun vapautumista kiinteästä aineesta tai nesteestä. Reaktio sitää lämpöä.
- DGNB
- Diffuusio
Vesihöyryn diffuusiolla tarkoitetaan kosteuden siirtymistä vesihöyrynä materiaalin huokosissa. Liikkeelle panevana voimana on rakenteen eri puolilla vallitsevat erot vesihöyryn osapaineessa. Yleensä rakennuksissa liike on sisältä ulospäin jolloin kosteus voi tiivistyä rakenteen viileämmissä osissa nesteeksi ja aiheuttaa ongelmia. Ilmiötä estetään rakenteissa riittävästi vesihöyryä vastustavalla kerroksella kuten höyrynsulkumuovilla. Ns. diffuusioavoin rakenne päästää vesihöyryä läpi puolelta toiselle. Tätä kutsutaan kansankielellä hengittävyydeksi.
- Diffuusioavoin rakenne
- Diffuusiovastus
Ks. vesihöyrynvastus.
- Dynaaminen laskentatyökalu
- Dynaaminen simulointi
E
- E-luku
Rakennuksen tai sen osan laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku. Lukua tarvitaan energiatodistuksen energialuokan määrittämisessä sekä rakennuslupavaiheen energiaselvityksessä. Arvo määritetään rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimien tulona, ja jaetaan rakennuksen lämmitettävällä nettopinta-alalla (Anetto). E-lukuvaatimus koskee lähes kaikkia uudisrakennuksia. Pientaloissa enimmäisvaatimus riippuu rakennuksen pinta-alasta, muihin rakennustyyppeihin vaatimus on kiinteä. E-luvun yksikkö on kWhE /(m2vuosi). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- EC-puhallin
Elektronisesti kommutoitu puhallin (Electronically Commutated)
- Ecodesign direktiivi
- EER
Kylmäkerroin (Energy Efficiency Ratio)
- Ekosähkö
Tekstiä tulossa.
- Ekotaajama
- Ekotalot
- Ekotehokkuus
Vähemmästä tuotetaan enemmän ja ympäristöä säästäen. Tavoitteena on materiaalien, raaka-aineiden ja energian säästäminen. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.
- Ekovilla
- Eksergia
Energian työhön kykenevä osuus. Kansantajuisesti tietty energiamäärä sähköä on arvokkaampaa kuin sama määrä lämmintä vettä. Mitä korkeampi on energiamäärän eksergia, sitä monipuolisemmin sitä voidaan käyttää. Esimerkiksi fossiiliset energia-raaka-aineet ja luonnonvaroista tehty sähköenergia ovat eksergiatasoltaan hyvin korkealaatuisia koska niitä voidaan hyödyntää mihin tahansa mekaanisesta työstä valaisemiseen ja lämmittämiseen. Niitä ei tulisi kuitenkaan tuhlata jälkimmäiseen, johon sopii matalampilaatuiset energialähteet, kuten esimerkiksi auringolla lämmitetty vesi. Näin säästytään luontoa kuluttavalta sähköntuotantoketjulta jossa suuri osa raaka-aineen potentiaalisesta energiasta hukataan. Eksergian yksikkö on sama kuin työn, joule [J].
- Elektroniikka
- Elinkaarilaatu
- Elinkaariluokitukset
- Elinkaarimalli
- Elinkaarimittarit
- Elinkaaritalous
- Energia-avustus
- Energiaekspertti
- Energiajae
- Energiakaivot
- Energiakatselmus
Rakennuskohteessa tehtävä katselmus jossa paikallistetaan energian- ja vedenkäytön säästömahdollisuudet paikan päällä tehdyin mittauksin. Samalla kartoitetaan uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet. Katselmus ohjaa energiankäytön säännölliseen seurantaan ja pysyviin säästöihin. Teknistä henkilökuntaa opastetaan käyttämään laitteita energiatehokkaasti. Lopputulokseksi esitetään selkeät laskelmat saavutettavista säästöistä ja investointien takaisinmaksuajoista. Katselmuksen voi tehdä vain auktorisoitu henkilö. Energiakatselmuksesta saadut tiedot ovat tärkeitä lähtökohtia energiatehokkuutta parantavien saneerausten suunnittelussa. (Toimintaa pyörittää Motiva Oy ja katselmukseen voi saada valtiolta tukea)
- Energiakentät
- Energiakorjaus
Rakennuksen energiatehokkuutta parantava korjaus, tarkemmin perusparannustoimenpiteen suorittaminen siten, että samassa yhteydessä lämmitys-, jäähdytys- tai sähköenergiantarve pienenee.
- Energialähde
Kaikki energia tulee jostakin energialähteestä ja ne jaetaan uusiutuviin tai uusiutumattomiin energialähteisiin. Lähes kaikki energia johtaa juurensa auringon energiasta (poikkeuksina mm. geoterminen- ja ydinenergia). Energian uusiutumattomuus tarkoittaa sitä, että raaka-aine ennemmin tai myöhemmin loppuu sitä käytettäessä. Öljy, hiili ja maakaasu ovat kaikki fossiilisia ja uusiutumattomia energialähteitä. Tietolähteestä riippuen turve luokitellaan uusiutumattomaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi. Ydinvoima perustuu myös uusiutumattomaan luonnonvaraan, uraaniin. Toisin kuin fossiiliset polttoaineet, ydinvoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä sähkön tuotantovaiheessa. Ydinvoima kuormittaa ympäristöä uraanin louhinnan, rikastuksen ja radioaktiivisen jätteen muodossa. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. vesi-, tuuli-, aurinko- ja bioenergia. Näiden hiilipäästöt ovat yleensä hyvin pienet ja liittyvät voimalan valmistusprosessiin.
- Energialaskenta
- Energiamerkintä
- Energiamuodot
- Energiamuoto
Energialähteestä ihmiskunnalle käyttökelpoiseksi energiaksi muunnettua energiaa, esimerkiksi sähköä tai kaukolämpöä. Muutosprosessissa voi kulua paljon ylimääräistä energiaa. Esimerkiksi hehkulamppu saattaa hyödyntää enää 3 % tyypillisimmän sähköntuotantoon käytetyn polttoaineen, hiilen, alkuperäisestä potentiaalisesta energiasta. Sähköntuotantoprosessi ja sähkönjakelun häviöt sekä itse hiilen louhinta ja kuljetus vievät tällöin muun osuuden.
- Energiamuotokerroin
Energiamuotokeroitmet joita käytetään E-luvun laskennassa heijastelevat eri energiamuotojen primäärienergiakertoimia. Suomessa käytössä olevat kertoimet ovat - sähkö 1,7 - kaukolämpö 0,7 - kaukokylmä 0,4 - fossiiliset polttoaineet 1,0 - rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5.
- Energian loppukäyttö
- Energiansäästö
- Energiansäästölamppu
- Energiansäästölamput
- Energiaomavaraisuus
- Energiaoptimointi
- Energiasaneeraus
- Energiaselvitys
Energiaselvitys laaditaan rakennusta suunniteltaessa rakennuslupaa varten. Sen päivittää ja varmentaa pääsuunnittelija ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut - rakennuksen kokonaisenergian kulutus - energialaskennan lähtötiedot ja tulokset - kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho - rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus - rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa - rakennuksen energiatodistus. (Lähde: RakMk D3 2012)
- Energiasimulointi
- Energiatehokkuus
Energiatehokkuudella tarkoitetaan energiankäytön hyötysuhdetta. Energiatehokkaaksi kutsutussa rakennuksessa voidaan esimerkiksi tekniset tarpeet tyydyttää tavanomaista pienemmällä energiamäärällä tai tavanomaista laadukkaammin. Energiatehokkuudessa viitataan usein rakennuksen tai muun tuotteen käytön aikaan, ei valmistukseen, sillä useinmiten käyttöaika haukkaa koko elinkaaren energiankulutuksesta suurimman osan.
- Energiatehokkuusdirektiivi
- Energiatehokkuusvaatimukset
Tekstiä tulossa.
- Energiatodistuksen laatijan pätevyys
- Energiatodistus
Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Siinä ilmoitetaan E-luku eli se energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Jotta energiatehokkuuden arviointi ja vertaaminen muihin vastaaviin rakennuksiin olisi helppoa, määritetään E-luvun perusteella kiinteistöille energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö.
- Energy Star
- Entalpia
- Entalpiahyötysuhde
- EPBD
- EPS
Tekstiä tulossa.
- Era17
Era17 – energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on raportti joka kokoaa merkittävimmät lähiajan rakentamista, asumista ja maankäyttöä koskevat toimenpiteet, joilla on mahdollista torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta jo Suomen satavuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä.
- Erillinen energiatodistus
Tekstiä tulossa.
- Eristeet
- Eristehalkaistut harkot
- Eristeharkko
- Eristerappaus
- Eristevaluharkko
- ET-luku
ET-luku eli rakennuksen energiatehokkuusluku oli käytössä energiatodistuksen energiatehokkuusluokan määrittelyssä ennen vuoden 2012 ja 2013 uudistusta. Nykyään ET-luvun tilalla on E-luku. ET-luku sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämmitys-, kiinteistösähkö- ja jäähdytysenergiamäärän bruttoalaa kohden. Sen yksikkö on [kWh/(m² a)].
- Etävalvonta
Tekstiä tulossa.
- EU-kukka
Tekstiä tulossa.
F
- Faasimuutos
- FRAME-projekti
FRAME-projektissa (1.9.2009-30.9.2012) tutkittiin miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin lämmöneristettyjen rakenteiden toimintaan ja sisäilmaolosuhteisiin. Mukana projektissa oli mm. TTY:n rakennustuotanto ja -talous sekä Aalto-yliopisto.
- FSC-merkki
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on avoin ja voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö joka on sitoutunut edistämään vastuullista metsänhoitoa. Heidän suojelema FSC-merkki kertoo että tuote on peräisin hyvin hoidetusta metsästä.
G
- G-arvo
Auringon energian läpäisykerroin joka on ikkunan energiatehokkuuteen liittyvä termi. G-arvo koostuu auringon säteilyn suorasta läpäisystä, ikkunalasiin absorpoituneen aurinkoenergian aiheuttamasta konvektioista ja säteilystä ikkunan sisäpuolelta huoneeseen.
- Geoenergia
Geoenergialla tarkoitetaan maankamarasta saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa. [GTK]
- Geoenergiajärjestelmät
- GHG
(GHG = Green House Gas = kasvihuonekaasu).
- Green BIM
BIM-työkalujen käyttö siten että edistää projektia saavuttamaan kestävyyteen liittyviä tavoitteita ja parantamaan rakennusten suorituskykyä.
H
- Hajautettu energiatuotanto
Tekstiä tulossa.
- Hajautettu ilmanvaihto
- Hake
Mekaanisesti tietynkokoisiksi suorakaiteen muotoisiksi palasiksi hakatettua puubuomassaa, tyypillinen sivujen pituus on 5–50 mm.
- Hakekattila
- Halko
Noin metrin mittaisia, halkaistuja tai pyöreitä polttokäyttöön tarkoitettuja pölkkyjä.
- Halogeenilamput
- Hämäräkytkin
Tietoa rakennetaan.
- Hehkulamput
- Hengittävä rakenne
Hengittävässä rakenteessa ilmankosteus pääsee siirtymään rakenteeseen ja rakenteesta takaisin sisäilmaan kosteustasapainon mukaan. Esimerkki hengittävästä rakenteesta on vanha puurunkoinen seinä purueristeellä ilman höyrynsulkua. Ilmansulussa käyteyt tervapaperit, paperit ja erilaiset puulevyt päästävät kosteuden hitaasti lävitseen ja sopivat orgaanisten eristemateriaalien kanssa. Usein hengittävyys on sekotettu rakenteiden läpi kulkeviin hallitsemattomiin ilmavuotoihin. Nykyään suositellaan ilmatiiviitä rakenteita yhdistettynä toimivaan ilmanvaihtoon puhtaan ja viihtyisän sisäilmaston sekä rakenteiden toimivuuden varmistamiseksi. [Lähteet?]
- Hiilidioksidiekvivalentti
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Metaanipäästöt kerrotaan tällöin kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 310. Hiilidioksidiekvivalenttien määrää kuvataan massana, kuten kiloa tai tonnia vuodessa.
- Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen aiheuttamaa ilmastokuormaa eli hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv). Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan pelkästään hiilidioksidipästöihin. Laskelmiin otetaan mukaan tuotteen koko elinkaari tuotantoketjun raaka-aineen valmistamisesta jäte- ja kierrätysvaiheeseen. Hiilijalanjäljellä voidaan esimerkiksi mitata paljonko naudanlihan syöminen tai autolla ajaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana [t, kg tai g].
- Hiilineutraali
Termile löytyy useampia määritelmiä, perus periaate on että rakennuksen / toimijan laskennalliset nettopäästöt ovat nolla.
- Hiilinielu
Tekstiä tulossa.
- Hiilipäästö
Tekstiä tulossa.
- Hiilipäästöt
- Hiilitase
Tekstiä tulossa.
- HINKU
Tietoa rakennetaan.
- Hirsirunko
- Hirsiseinä
- Homehtumisherkkyysluokka
- Homeindeksi
Tekstiä tulossa.
- Homeriskimalli
- Homevaurio
Tietoa rakennetaan.
- Homevauriot
- Höyrynsulku
Ainekerros joka estää haitallisen vesihöyryn pääsemistä rakenteeseen. Yleisin vesihöyryn kulkusuunta rakennuksissa on sisältä ulospäin. Kulku estetään tehokkaasti mm. lähelle sisäpintaa laitettavalla höyrynsulkukalvolla. Usein käytetään esimerkiksi höyrynsulkumuovia. Valinta tehdään rakenteen ja lämmöneristevalinnan mukaan. Jotkut rakenteet eivät tarvitse erillistä höyryn- tai ilmansulkukerrosta.
- Höyrynsulkumuovi
Tietoa rakennetaan.
- Höyrynvastus
Ks. vesihöyrynvastus.
- Höyrystin
- HTM-malli
- Huippuimuri
Tekstiä tulossa.
- Huoneala
Huoneen pinta-alaan eli huonealaan lasketaan ko. tilan seinien sisäpintojen tai niiden kuviteltujen jatkeiden (aukkokohdat yms.) rajoittama alue. Pilarit, hormit, seinäalat tai esimerkiksi seinään upotettu hormi tai muurattu vaatekomero eivät kuulu huonealaan. Vinojen ja porrastettujen kattojen kohdalla lasketaan huonealaksi vain 1600 mm korkeamman tilan ala. Tässä tapauksessa 1600 mm korkeamman tilan keskikorkeuden on oltava 2200 mm tai enemmän. Huoneallan tunnus on Ahuone ja yksikkö [hum2].
- Huoneistoala
Huoneistoala lasketaan sisäpintojen tai niiden ajateltujen jatkeiden mukaan. Huoneistojen väliset kantamattomat tai palo-osastoimattomat rakenteet jaetaan huoneistoille puoliksi. Huoneistoala voidaan laskea vähentämällä bruttoalasta rakennuksen porrashuoneiden, teknisten tilojen, hissien, ulkoseinien, tulisijojen, hormistojen, kanavakuilujen sekä osastoivien tai kantavien rakenteiden alat, jotka eivät kuulu laskettavaan alaan mukaan. Huoneistoalaan eivät myöskään kuulu alle 160 cm korkeat tilat, eristämättömät tilat eivätkä kellarin varato- ja työtilat kun niitä ei voi laskea hiuonetiloiksi. Niinikään autotalli jätetään laskuista pois. Huoneistoalan yksikkö on [hm2].
- Huoneistokohtainen tilojen lämmityslasku
- Hybridilämmitys
Tekstiä tulossa.
- Hybridivaraajat
- Hygrokalvo
Hygrokalvo on eräänlainen höyrynsulkukalvo joka kuitenkin muuttaa vesihöyrynvastusta ympäröivän ilman suhteellisesta kosteudesta riippuen. Lähestyttäessä 100 % suhteellista kosteutta hygrokalvon vesihöyrynvastus pienenee merkittävästi. Tämä auttaa rakennetta kuivumaan. Hygrokalvo on materiaaliltaan muovipohjainen.
- Hygroskooppisuus
Aineen hygroskooppisuus kertoo sen kykyä sitoa ja luovuttaa itseensä kosteutta ilmasta.
I
- IFC
The Industry Foundation (IFC) on avoin standardi rakennukseen liittyvän tiedon tuottamiseen ja siirtämiseen koko sen elinkaaren ajan.
- Ikkunakorjaukset
- Ikkunat
- Ikkunaventtiili
- Ilma-ilmalämpöpumppu
Hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöä rakennuksen tilojen lämmittämiseen. Päinvastaisella toiminnolla myös jäähdyttää rakennusta.
- Ilma-vesilämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
- Ilmalämpöpumppu
Hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöä rakennuksen tilojen lämmittämiseen. Päinvastaisella toiminnolla myös jäähdyttää rakennusta.
- Ilmanjako
- Ilmanpainekoe
- Ilmanpitävyys
- Ilmanpitävyyskoe
- Ilmansulku
Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallisia ilmavirtauksia rkanteissa ja eristeissä. Jotkut rakenteet ovat itsessään ilmanpitäviä, jolloin erillistä ilmansulkukerrosta ei tarvita. Ilmansulkuna voi toimia esimerkiksi rakennuspaperit, hygrokalvot sekä ilmansulkumuovit.
- Ilmansulkupaperi
Tietoa rakennetaan.
- Ilmansuodattimet
- Ilmantiiveysmittaus
- Ilmanvaihdon ominaissähköteho
Ominaissähköteho (Specific Fan Power, SFP) kertoo ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutuksesta. Se kuvaa paljonko sähkötehoa järjestelmässä tarvitaan yhden ilmakuution siirtämiseen sekunnissa. Yksikkö on [kW/(m3/s)].
- Ilmanvaihdon perusparannus
- Ilmanvaihdon perussäätö
- Ilmanvaihto
Ilmanvaihdolla tarkoitetaan rakennuksen sisäilman korvaamista ulkoilmalla sekä sisäilman puhdistusta siihen kertyvistä epäpuhtauksista. Ilmanvaihtotapoja on ovat painovoimainen, koneellinen poistoilmanvaihto, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä hybridi-ilmanvaihto.
- Ilmanvaihtojärjestelmä (hajautettu)
Tietoa rakennetaan.
- Ilmanvaihtojärjestelmä (keskitetty)
Tekstiä tulossa.
- Ilmanvaihtokanavat
Tekstiä tulossa.
- Ilmanvaihtokorjaus
Tekstiä tulossa.
- Ilmanvaihtolämmitys
Tekstiä tulossa.
- Ilmanvuotoluku
Ilmanvuotoluku kertoo kuinka paljon rakennuksen vaippa vuotaa ts. kuinka tiivis rakennus on. Luku määritetään mittaamalla. Yleensä ilmanvuotomittaus tehdään ns. koeponnistamalla siten, että rakennuksen sisälle aiheutetaan tietty ali- tai ylipaine oviaukkoon tiiviisti asennettavalla poistopuhaltimella. Samalla mitataan alipaineen saavuttamiseksi tarvittavaa ilmavirtaa aikayksikköä kohden.
Ilmanvuotoluku q50 on uusimpiin määräyksiin tullut luku kuvaamaan rakennuksen keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pascalin paine-erossa rakennusvaipan sisäpinta-alaa kohden (sis. ulkoseinät sekä ylä- ja alapohjat aukotuksineen). Yksikkö on m3/(h m²).
Ilmanvuotoluku n50 oli käytössä rakennusmääräyksissä ennen niiden muuttumista ja koski ilmatilavuuden vaihtunmista tunnissa rakennuksen ilmatilavuutta kohden. Tyypilliset tulokset rakennuskannassa ovat 2-4 1/h. Passiivitalossa n50-luvun on oltava pienempi kuin 0,6 1/h. N50-luvun yksikkö on 1/h.
- Ilmastointi
- Ilmastolaki
Tekstiä tulossa.
- Ilmastomalli
Tekstiä tulossa.
- Ilmastonmuokkaus
Tekstiä tulossa.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tekstiä tulossa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset
- Ilmastonmuutos
Tekstiä tulossa.
- Ilmastonmuutostutkimus
Tekstiä tulossa.
- Ilmastopäästöt
Tekstiä tulossa.
- Ilmasuihku
- Ilmatiiveys
Tarkoittaa rakennuksen vaipan ilmanvpitävyyttä. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää, sillä jos eristeissä tapahtuu ilmavirtauksia, heikentyy niiden eristyskyky ja kosteustekninen toimivus. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvun avulla. Hyvän ilmatiiveyden myötä - rakennuksen energiankulutus vähenee - kosteusvirtaus vaipparakenteisiin vähenee - erilaisten epäpuhtauksien, homeiden ja radonin virtaus sisäilmaan vähenee - vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäädy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena - asukkaiden vedontunne vähenee - ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden ylläpitäminen helpottuu, tosin hyvin ilmatiiviit talot (n50~0,10 1/h) vaativat myös suurta huolellisuutta ilmanvaihdon suunnittelussa.
- Ilmatiiveysmittaus
- Ilmatiiviys
Tarkoittaa rakennuksen vaipan ilmanvpitävyyttä. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää, sillä jos eristeissä tapahtuu ilmavirtauksia, heikentyy niiden eristyskyky ja kosteustekninen toimivus. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvun avulla. Hyvän ilmatiiveyden myötä - rakennuksen energiankulutus vähenee - kosteusvirtaus vaipparakenteisiin vähenee - erilaisten epäpuhtauksien, homeiden ja radonin virtaus sisäilmaan vähenee - vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäädy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena - asukkaiden vedontunne vähenee - ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden ylläpitäminen helpottuu, tosin hyvin ilmatiiviit talot (n50~0,10 1/h) vaativat myös suurta huolellisuutta ilmanvaihdon suunnittelussa.
- Ilmatiiviysmittaus
- Ilmatilavuus
Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa mukaan. Huoneiston ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Huoneen ilmatilavuus on taas sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Tilavuuden laskennassa ei oteta huomioon vähäisten palkkien, pilareiden, ovi- ja ikkunasyvennysten, listojen ja vastaavien vaikutusta. Jos huoneessa on alakatto, jonka pinta-alasta aukkojen osuus on vähemmän kuin puolet, katsotaan huonetta yläpuolelta rajoittavaksi pinnaksi alakaton alapinta. Kaikkien rakennuksen tilojen tilavuus voidaan laskea kuten huoneen tilavuus. Ilmatilavuuden tunnus on V ja yksikkö [m3]. Huoneen tilavuuden laskenta esitetään yksityiskohtaisesti standardissa SFS 2460.
- Ilmavuoto
Tekstiä tulossa.
- ILP
Ilmalämpöpumppu. Ottaa lämpöä ulkoilmasta ja lämmittää huoneilmaa. Käytetään usein myös jäähdytykseen.
- Induktioliedet
- Infrapunakuvaus
- Invertteri
Tekstiä tulossa.
- Investointi
Tekstiä tulossa.
- IoT
- IPCC
Tekstiä tulossa.
- IPT
Integroitu projektitoteutus
- Irti verkosta nollaenergiatalo
Nimensä mukaan ei ole liitettynä sähköverkkoon vaan toimii itsenäisesti ja energiaomavaraisesti. Tekniikka edellyttää energian varastointia esimerkiksi akuissa.
- Irti-verkosta
- Isännöitsijän energiatodistus
- Itselleluovutus
Itselleluovutus rakentamisessa tarkoittaa tehdyn työn tarkastusta ja mahdollisten puutteiden korjaamista ennen työkohteen luovutusta asiakkaalle. Toisin sanoen käydään läpi läpi, hyväksyisikö tehdyn työn tai tuotteen itselleen käyttöön.
- IVLP
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
J
- Jäähdytys
Tekstiä tulossa.
- Jäähdytysenergia
Tekstiä tulossa.
- Jäähdytyskuorma
Tekstiä tulossa.
- Jääkaapit
- Jakotukki
- Jätehuolto
Tekstiä tulossa.
- Jäteveden lämmöntalteenotto
- Joutsen-merkki
Tekstiä tulossa.
- Julkisivuelementti
- Julkisivusaneeraus
- Julkisivut
K
- K-arvo
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- Kaavoitus
Tekstiä tulossa.
- Kaksiputkijärjestelmä
Kaksiputkijärjestelmä on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Siinä menovedelle ja paluuvedelle on oma putkistonsa, ja kaikkiin pattereihin menee samanlämpöistä vettä.
- Kalorimetri
- Kalsiumsilikaatti
Tekstiä tulossa.
- Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Tekstiä tulossa.
- Kapillaari-ilmiö
Aineen kapillaarisuus kuvaa nesteen kykyä nousta huokosessa pintajännityksen vaikutuksesta. Vetenä tapahtuva kosteuden kapilaarinen liike riippuu aineen huokosrakenteesta. Mitä pienempi huokonen, sitä paremmin neste liikkuu pintajännityksen avulla. Voit esimerkiksi mehulasin avulla kokeilla ilmiötä paksun ja ohuen pillin kanssa.
- KAS
Kehitysvaiheen allianssisopimus
- Kastepiste
Kastepiste on rakennuskielen kyllästyskosteus, jossa ilman kyky sitoa kosteutta loppuu ja se alkaa tiivistyä nesteeksi. Mitä lämpimämpi on ilma, sitä parempi kosteuden sitomiskyky. Ulkoseinärakenteessa kastepiste syntyy usein herkimmin tuulensuojan sisäpintaan. Rakennesuunnitteluun kuuluu tarkat kastepistetarkastelut.
- Kasvihuoneilmiö
Tekstiä tulossa.
- Kasvihuonekaasu
Tekstiä tulossa.
- Kasvihuonepäästöt
Tekstiä tulossa.
- Kattilalämmitys
- Kattolämmitys
Tekstiä tulossa.
- Kaukolämpö
Kaukolämpö on tuotettu kauko- tai aluelämpölaitoksissa. Sen jakelu sitä tarvitseviin rakennuksiin tapahtuu yhteisen verkoston välityksellä. Kaukolämpö on Suomessa yleensä yhteistuotantolaitosten tuottamaa energiaa jossa tuotetaan samassa yhteydessä myös sähköä. Noin neljäsosa kaukolämpölaitoksista tuottaa pelkästään kaukolämpöä.
- Kaupunkirakenne
Tekstiä tulossa.
- Kausivaraajat
- Käyttövesi
Tekstiä tulossa.
- Käyttövesivaraajat
- Käyttövesiverkoston säätö
- Kerrosala
Kerrosalalla tarkoitetaan maanrakennuslaissa tontin tai rakennuspaikan rakennettaviksi sallittujen rakennusten kerrosalojen summaa. Siihen luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan tai aukkojen ja koristeiden kohdalla kuviteltujen jatkeiden mukaan laskettuina. Poikkeuksena ovat yli 250 mm:n paksuiset ulkoseinät jolloin kerrosala saa ylittyä tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Tällöin kerrosala lasketaan ulkoseinien ulkopintojen mukaan ja sen lisäksi eriteltynä mahdollisen ylitysten mukaan. Kellari- ja ullakkokerrosten kohdalla otetaan mukaan se ala, johon sijoitetaan tai voidaan sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Alasta vähennetään vähäisiä suuremmat välipohjan aukot sekä ulkoseinän syvennyksiä kuten parvekkeen kohtia. Myös hormistot ja savupiiput jätetään laskuista pois. Kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna [e] tai suoraan neliömetreinä [krsm2].
- Kerrostalot
- Kerrostasoala
Kerrosalan laskenta suoritetaan rakennuksen ulkomittojen mukaan. Aukkojen kuten koristeosien, ikkunoiden ja ovien kohdalla kuvitellaan ulkoseinälle jatke jonka mukaan pinta-ala määritetään. Vähäistä suurempien välipohjien aukot jätetään huomioimatta mutta esimerkiksi porrasaukot otetaan mukaan. Ullakosta ja kellarista otetaan laskuihin mukaan ne huoneet ja niitä ympäröivät rakennusosat joille on suunniteltu käyttötarkoitus. Myös alle 1600 mm tilat huomioidaan kerrosalassa, poikkeuksena yläpohjan ja vesikaton välinen tila mikäli sitä ei rakenneta käyttöä varten. Parvekkeita, porttikäytäviä eikä ulkoseinän paksuutta syvempiä ovisyvennyksiä ei huomioida. Kerrostasoalan yksikkö on [ktm²].
- Keskitetty energiatuotanto
Tekstiä tulossa.
- Keskitetty ilmanvaihto
- Keskuslämmitys
- Kevythormit
- Kierrätys
Tekstiä tulossa.
- Kierrätyskeskus
Tekstiä tulossa.
- Kiertoilmatakat
- Kiertoilmauunit
- Kiertotalous
Talousmalli, jossa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen ml. jakaminen, vuokraaminen ja kierrättäminen. Uutta tuotetaan mahdollisimman vähän. Materiaaleihin sidottua arvoa pyritään säilyttämään yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään. materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään ja talouskasvu ei riipu luonnonvarojen kulutuksesta. [Lähde: Sitra]
- Kiertovesijohto
Tekstiä tulossa.
- Kiertovesipumppu
Sähkötoiminen laite, joka kierrättää keskuslämmityksessä kiertävää vettä lämmöntuottolaitteen (esim. kattila) ja patteriverkoston välillä.
- Kiinteistöpassi
Tekstiä tulossa.
- Kioton pöytäkirja
Kioton pöytäkirja on YK:n ilmastosopimusta täydentävä ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jossa on sitouduttu määrällisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Pöytäkirjan ratifioineet valtiot joutuivat vähentämään vuosien 2008-2012 kasvihuonepäästönsä tietyn prosenttiosuuden alle vuoden 1990 päästöistä.
- Kipsi
Tekstiä tulossa.
- Kipsilevy
Tekstiä tulossa.
- Kivivilla
Kivivilla on lämpö- ja äänieriste, joka valmistetaan pääasiassa emäksisistä kivilajeista.
- KNX-järjestelmä
Tekstiä tulossa.
- Kodin elektroniikka
- Kodinkoneet
Tekstiä tulossa.
- Kodinlaitteet
- Kodinohjausjärjestelmä
Tekstiä tulossa.
- Koeponnistus
Mittaus jolla varmistetaan esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan tai jonkin järjestelmän tiiviys paineen avulla.
- Kokonaisprimäärienergia
Tekstiä tulossa.
- Kompressori
- Kompressorijäähdytys
- Kondensio
Tekstiä tulossa.
- Kondenssi
- Konduktanssi
- Konduktio
- Koneellinen ilmanvaihto
Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan puhaltimilla. [Lähde: Motiva]
- Koneellinen poistoilmajärjestelmä
- Koneellinen poistoilmanvaihto
- Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto
- Konvektio
Konvektio tarkoittaa molekyylien virtausta aineessa. Rakenteiden kannalta konvektio on haitallinen ilmiö esimerkiksi siksi, että ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan lämpöä ja kosteutta. Läpivirtausten takia tulisi rakenteiden olla ilmatiiviitä. Sisäistä konvektiota eli rakenteen sisäisiä ilmavirtauksia voidaan välttää esimerkiksi käyttämällä riittävän tiivistä eristettä tai laittamalla hyvin vesihöyryä läpäiseviä ilmakatkoja eristekerrosten väliin.
- Konvektiokatko
Tekstiä tulossa.
- Konvektori
- Korjauskonsepti
Tekstiä tulossa.
- Korjausrakentaminen
Tekstiä tulossa.
- Korjausrakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
- Korroosio
- Korroosion esto
- Kosteuden kondensoituminen
- Kosteuden tiivistyminen
- Kosteudeneristys
Kosteudeneristyksen tehtävänä estää kosteuden siirtyminen kapillaarisesti tai vesihöyryn diffuusiona rakenteeseen.
- Kosteudenhallintasuunnitelma
Tekstiä tulossa.
- Kosteus- ja homeongelmat
- Kosteuskapasiteetti
Tekstiä tulossa.
- Kosteusongelmat
Tekstiä tulossa.
- Kosteusriski
- Kosteustekninen toimivuus
- Kosteusvaurio
Tekstiä tulossa.
- Kosteusvauriot
- Kotitaloussähkö
- Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen voi saada, jos teettää esimerkiksi asunnon kunnossapitotöitä, kotitalous- tai hoitotyötä tai tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennusta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 000 euroa ja sen voi saada puolisoista kumpikin. Vähennys myönnetään vain työn osuudesta. Veronmaksajan tarvitsee vuodessa maksaa saadun vähennyksen verran vähemmän veroja kuin ilman kotitalousvähennystä.
- Koulurakennukset
Tekstiä tulossa.
- Kuitulevyuumarunko
- Kuivaketju10
Kosteusvaurioiden riskiä koko rakennuksen elinkaaren ajan vähentävä toimintamalli, jossa riskit torjutaan ketjumaisesti läpi rakennushankkeen. Prosessi tapahtuu 10 kohdan riskilistan avulla torjunnan onnistuminen todentaen. Menetelmällä on tarkoitus välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista.
- Kuivausrummut
- Kulutussähkö
- Kuntotarkastus
Kuntotarkastuksessa tarkastetaan rakennuksen näkyvät osat. Arviointi perustuu tarkastajan asiantuntemukseen. Arviointia varten kohteessa tehtävien havaintojen lisäksi tutustutaan rakennusta koskeviin asiakirjoihin ja kohteen omistajan tai käyttäjän antamiin tietoihin. Rakenteita ei avata mutta erilaiset kosteus-, lämpötila- ja ilmavirtamittaukset sekä lämpökamerakuvaus voivat tukea muita havaintoja.
- Kuntotutkimus
Kuntotutkimuksessa selvitetään kuntotarkastusta paremmin ja yksityiskohtaisemmin rakennuksen kuntoa ja rakenteessa havaitun vaurion laajuutta ja syitä. Tutkimus edellyttää rakenteiden avaamista.
- Kuorimuuri
Tekstiä tulossa.
- Kustannusarvio
Tekstiä rakennetaan.
- Kustannustehokkuus
Tekstiä rakennetaan.
- Kustannusten minimoiminen
Tekstiä rakennetaan.
- Kyllästyskosteus
- Kyllästyspaine
- Kylmälaitteet
- Kylmäsäteily
Kylmistä pinnoista aiheutuva säteilylämmönsiirto kehosta pois.
- Kylmäsilta
Kylmäsilta on eristeen läpäisevä, hyvin lämpöä johtava rakennusosa kuten parvekelaatan kannatusteräs, ikkunapoka tai ulkoseinän runkotolppa. Kylmäsilta heikentää rakenteen lämmöneristävyyttä, laskee sisäpinnan lämpötilaa aiheuttaen vetoa ja pahimmillaan kosteuden kondensoitumista ja mikrobikasvua. Energiatehokkaissa rakennuksissa on kylmäsillat minimoitu.
- Kylpeminen
- Kylpyamme
- Kysyntäjousto
L
- Laadun kustannukset
Tekstiä rakennetaan.
- Laadunvarmistus
Tekstiä tulossa.
- Laattajulkisivut
- Laatuongelmat
Tekstiä rakennetaan.
- Laatusuunnitelma
Tekstiä rakennetaan.
- Lähes nollaenergiarakennus
Lähes nollaenergiarakennuksen (nZEB = nearly Zero Energy Building) energian tarve on erittäin korkean energiatehokkuuden vuoksi hyvin pieni ja siitä katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettulla uusiutuvalla energialla. [Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD artikla 2].
- Lähienergia
Tietoa rakennetaan.
- Lähiökerrostalot
Tietoa rakennetaan.
- Lajittelu
Tekstiä rakennetaan.
- Lambda-arvo
- Lämmin käyttövesi
- Lämminvesivaraaja
Tietoa rakennetaan.
- Lämminvesivaraajat
- Lämminvesiverkosto
- Lämminvesiverkoston perussäätö
- Lämminvesiverkoston tasapainotus
- Lämmitetty nettoala
Rakennuksen E-lukua varten määritettävä rakennuksen pinta-ala. Laskentaan otetaan mukaan lämpimät kerrostasoalat ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Toinen tapa laskea on vähentää lämmitetystä bruttoalasta ulkoseinien rakennusosa-ala (karkeasti 90 % lämmitetystä bruttoalasta). E-luvun laskennassa puolilämpimät tilat kuten rakennuksessa olevat varastot tai ullakko, käsitellään kokonaan lämpiminä tiloina. Lämmittämättömät tilat eivät kuulu tarkasteluun eikä niiden pinta-alaa oteta mukaan laskentaan. Lämmitettyn nettoalan tunnus on Anetto ja yksikkö [m2]. Tarkat ohjeet määrittämiseen löytyvät standardista SFS 5139. [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- Lämmitysenergia
Tekstiä tulossa.
- Lämmitysjärjestelmät
Lämmitysjärjestelmä pitää lämpötilan riittävän korkealla. Siihen kuuluu mm. lämmönkehityslaitteet sekä lämmönsiirto- ja luovutusjärjestelmä. [Lähde: Rakennetun ympäristön sanasto (2020)]
- Lämmitysjärjestelmien säätö
Tietoa rakennetaan.
- Lämmityskustannukset
Tietoa rakennetaan.
- Lämmityskustannusten jakolaitteet
- Lämmitysmuoto
- Lämmitystapa
- Lämmitystarveluku
Tekstiä tulossa.
- Lämmitysverkosto
Tietoa rakennetaan.
- Lämmön johtuminen
- Lämmön siirtymistavat
- Lämmöneriste
Tekstiä tulossa.
- Lämmönjako
Tekstiä tulossa.
- Lämmönjohtavuus
Tietoa rakennetaan.
- Lämmönkeruuneste
- Lämmönläpäisykerroin
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- Lämmöntalteenotto
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla (LTO) siirretään tyypillisesti lämpöä poistoilmasta tuloilmaan vähentäen ilmanvaihdon aiheuttamaa lämpöhäviötä. Hukkalämmön hyödyntäminen myös tilojen tai lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ilmanvaihdon hukkalämmöllä on mahdollista lämpöpumppujen avulla. Rakennuksissa voidaan lämpöä ottaa talteen myös esimerkiksi jätevedestä.
- Lämmöntuotto
- Lämmönvaraajat
- Lämmönvastus
Lämmönvastus (tunnus R) kertoo tasapainotilassa lämpötilaeron suuruuden aineen tai rakenteen välillä kun tietty läpöteho vaikuttaa siihen toiselta puolelta. Mitä suurempi lukema, sitä parempi lämmöneriste. Homogeenisen eli tasalaatuisen ainekerroksen Lämmönvastus saadaan jakamalla kerroksen paksuus sen lämmönjohtavuudella R = d/λ. Lämmönvastuksen yksikkö on [Km2/W].
- Lämpöakut
- Lämpöarvo
- Lämpöävaraava massa
- Lämpöävaraavat tulisijat
- Lämpöhäviö
Rakennuksen lämpöhäviöllä tarkoitetaan vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettua lämpöhäviötä.
- Lämpökapasiteetti
- Lämpökerroin
Lämpökerroin eli COP (tulee sanasta coefficient of performance) on lämpöpumppujen tehokkuutta kuvaava mitta. Se kertoo suhteen jolla lämpöä tuottava kompressori tuottaa sähköstä lämpöenergiaa. Esimerkiksi maalämpöpumpuilla tuo kerroin voi olla neljä jolloin yksi yksikkö sähköä on tuottanut nelinkertaisen määrän sähköä.
- Lämpökuormat
Ihmisistä, eläimistä, sähkölaitteista, aurigosta ym. tuleva lämmön tuotto rakennuksen sisätiloihin. Esim 100 W teholla toimiva laite tuottaa 100 W teholla lämpöä ympäristöönsä. Auringon säteily keskikesällä tuottaa n. 1 kW lämpötehon neliömetriä kohti ja vaikuttaa lämmitykseen merkittävästi kevään ja syksyn välillä. [Lähde: Motiva]
- Lämpökuvaus
Lämpökuvauksessa selvitetään rakennuksen rakenteiden virheitä kuten eristeiden painumia, kosteusvaurioita ja epätiiveyskohtia koskematta rakenteisiin. Kuvauksessa käytetään lämpökameraa eli infrapunakameraa. Kamera muuntaa vastaanottamansa lämpösäteilyn ihmissilmälle näkyviksi erilaisiksi väreiksi, joista koulutettu kuvaaja näkee rakenteiden kunnon. Virallisissa mittauksissa tulee olla vähintään 15 asteen lämpötilaero rakennuksen sisä- ja ulkopuolella.
- Lämpöolot
Tietoa rakennetaan.
- Lämpöpatteri
- Lämpöpumppu
Lämpöpumppu on energiansiirtolaitteisto, jolla sähkön avulla voidaan siirtää lämpöenergiaa talon ulkopuolelta sisään tai päinvastoin. Lämpöpumppuja on erilaisia eri tarkoituksiin. Yleisimpiä ovat ilmalämpöpumput (ilma-ilma ja ilma-vesi), poistoilmalämpöpumput ja maalämpöpumput. Lämpöpumpputekniikkaa voidaan käyttää myös viilentämiseen.
- Lämpöpumppujäähdytys
- Lämpöputkien eristys
- Lämpörappaus
Tietoa rakennetaan.
- Lämpöresistanssi
- Lämpösähkö
- Lämpösähköinen ilmiö
- Lämpösäteily
- Lämpötilahyötysuhde
Tietoa rakennetaan.
- Lämpötilan hallinta
- Lämpötilan säätö
- Lämpötilanpudotustoiminto
- Lämpötilansäätö
Tietoa rakennetaan.
- Lämpötilasuhde
Tekstiä tulossa.
- Lämpövaraajat
- Lämpöviihtyvyys
Tekstiä tulossa.
- Läpiviennit
Tietoa rakennetaan.
- Läpivientikappaleet
- Läpivirtaus
Rakenteiden läpi menevät ilmavirtaukset aiheuttavat vetoa esimerkiksi lattioilla ja sähkörasioista. Läpivirtauksessa ilmaa virtaa rakenteen läpi sisältä ulos tai ulkoa sisälle. Mukaan pääsee kosteus, lämpö ja mikrobit ja esimerkiksi argon.
- Läpmöhäviöiden tasauslaskelma
Tietoa rakennetaan.
- Laserkeilaus
Laserkailauksessa kuvataan valtava määrä kiintopisteitä 360 astetta pyörivällä mittalaitteella. Tekniikalla voidaan tehdä nopeassa ajassa kolmiulotteisia ja erittäin tarkkoja malleja rakennuksista esimerkiksi saanerausta varten. Tietokoneen jälkikäsittelyvaiheessa saatuja mittapisteitä yhdistetään viivoin jolloin talon muodot kuten nurkat piirtyvät.
- Lasivilla
Tekstiä rakennetaan.
- Laskennallinen ostoenergiankulutus
Rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva energiankulutus, joka lasketaan hankittavaksi rakennukseen esimerkiksi sähkö- tai kaukolämpöverkosta.
- Laskentaohjelmat
- Lattialämmitys
Tekstiä tulossa.
- Lauhdutin
- Lean
Toimintastrategia, joka pyrkii asiakasarvon maksimoimiseen jatkuvalla prosessien parantamisella. Tehostus tapahtuu vähentämällä hukkaa eli arvoa tuottamattomien resurssien käyttöä. [Lähde: LCI Finland]
- LED-lamppu
Tekstiä rakennetaan.
- LED-valaistus
Tekstiä rakennetaan.
- LEED
Tekstiä tulossa.
- Legionellabakteeri
- Levyjulkisivut
- Levylämmönsiirrin
Tekstiä rakennetaan.
- Levyvilla
- Liikenne
Tekstiä tulossa.
- Liikenneratkaisut
Tekstiä rakennetaan.
- Liiketunnistin
Tekstiä rakennetaan.
- Liimapuu
Tekstiä rakennetaan.
- Linjasäätöventtiili
Linjasäätöventtiilillä mitataan ja säädetään vesivirtoja lämmitysverkostossa kiertävissä linjoissa.
- Linjasaneeraus
Tekstiä rakennetaan.
- Lisäeristäminen
Korjaamisen tai uusimisen yhteydessä ulkovaipan eristävyyttä parantava toimenpide.
- Lisäkerros
Tekstiä rakennetaan.
- Lisäkonduktanssi
- Lisäkoolaus
- Lisälämmöneristys
- Lisärakentaminen
Tekstiä rakennetaan.
- LKV
- Lmminvesiverkoston tasapainotus
- Loisteputket
- LTO
Lämmöntalteenotto
- Lumijäähdytys
Tekstiä rakennetaan.
- Luonnollinen ilmanvaihto
Ks. painovoimainen ilmanvaihto.
- Luonnollinen konvektio
- Luonnonvalon hyödyntäminen
Tekstiä rakennetaan.
- Luonnossuunnittelu
Tekstiä rakennetaan.
- Luvanvarainen korjaus
- LVI-järjestelmät
Tekstiä tulossa.
M
- Maakaasu
Luonnon lähteistä tai öljyn tuotannossa erotettavissa oleva kaasumaisista hiilivedyistä muodostuva seos. Sisältää pääosin metaania, lisäksi pieniä määriä etaania, propaania, butaania, hiilidioksidia ja typpeä.
- Maakylmä
Tietoa rakennetaan.
- Maalämpö
Maalämpö on auringon energiaa joka on varastoitunut maaperään, kallioon tai veteen.
- Maalämpöpiiri
Tietoa rakennetaan.
- Maalämpöpumppu
Maalämpöä hyödyntävä lämpöpumppu joka tuottaa lämpöä rakennusten tiloihin ja/tai käyttöveden lämmittämiseen. Yleisin tapa ottaa lämpöä talteen on porakaivo, mutta maaperästä ja vesistöstä voidaan kerätä energia vaakaputkistojen avulla jos tontilla on tilaa tai vesistö on lähellä.
- Maankäyttö
Tietoa rakennetaan.
- Maanvarainen alapohja
Tekstiä tulossa.
- Maapallon keskilämpötila
Tietoa rakennetaan.
- Maapiiri
Tekstiä tulossa.
- Maaviileä
Tietoa rakennetaan.
- Massiivirakenne
Tietoa rakennetaan.
- Massoittelu
Tietoa rakennetaan.
- Matalaeksergiatalo
Matalaeksergiatalolla voidaan tarkoittaa rakennusta jonka lämmön- ja kylmänjako tapahtuu lähempänä huoneen lämpötilaa olevilla siirtonesteillä kuin tavanomaisissa järjestelmissä. Näin tehontarpeet pienenevät ja edellytykset uusiutuvien energialähteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen paranevat oleellisesti (esim. aurinko- ja maalämpö sekä maaviileä). Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa suuntaus kohti matalalämpötilaisia lämmitysjärjestelmiä ja korkealämpöisiä viilennysjärjestelmiä vahvistuu. Niissä voidaan käyttää lämpötila-alueella +15 °C ... +40 °C toimivia järjestelmiä lämmön ja kylmän jakoon. Tavanomaiset käytettävät lämpötilatasot ovat lämmitystarkoitukseen yleisesti +70 °C ja viilennystarkoitukseen +7 °C. Energiaa tulisi käyttää siinä muodossa kun sitä esiintyy, näin energiatehokkuus pystytään maksimoimaan. Sähkö on arvokkaampaa kuin vastaava energiamäärä lämmintä vettä, sillä sitä voidaan yhtä hyvin hyödyntää esim. mekaaniseen työhön tai en ja sitä on helposti saatavilla toisin kuin erittäin jalostunutta energiamuotoa, sähköä.
- Matalaenergiaikkuna
- Matalaenergiarakentaminen
Uudis- ja korjausrakentamista matalaenergiatalon määritelmän saavuttamiseksi.
- Matalaenergiatalo
Matalaenergiatalon lämmitysenergiantarve on noin puolet pienempi kuin rakennusmääräysten mukaan rakennetun. Ympäristöministeriö ei ole antanut rakennukselle tarkkaa määritelmää, mutta RIL:n mukaan sijainnista hieman riippuen on matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergian tarve maksimissaan 50 kWh/m² vuodessa. Sille on annettu myös paljon teknisiä ohjearvoja. (RIL 249-2009) Matalaenergiataloa käytetään usein yhteisterminä sekä matalaenergia- että passiivirakennuksille.
- Matalalämpöjärjestelmä
- Matalalämpöpatteri
- Matalalämpöpatterit
- Materiaalimenekki
Tietoa rakennetaan.
- Materiaalitehokkuus
Tietoa rakennetaan.
- Merenpinnan nousu
- Metallit
- Mikro-CHP
Micro-CHP laitos, combined heat and power (yhdistetty lämpö ja sähkövoimala) mahdollistaa puun, biokaasun sekä nestemäisten biopolttoaineiden käytön rakennus-, maatila- tai lähiökohtaisesti.
- Mineraalivilla
Tekstiä tulossa.
- Minitalo
- Mitoitusvesivirtaus
Tekstiä tulossa.
- MIV
- MLP
Maalämpöä hyödyntävä lämpöpumppu (maalämpöpumppu) joka tuottaa lämpöä rakennusten tiloihin ja/tai käyttöveden lämmittämiseen. Yleisin tapa ottaa lämpöä talteen on porakaivo, mutta maaperästä ja vesistöstä voidaan kerätä energia vaakaputkistojen avulla jos tontilla on tilaa tai vesistö on lähellä.
- MOBO
Optimointi tarkastelua (Multi-Objective Building Performance Optimization)
- Monikidepii
Tietoa rakennetaan.
- Muotokerroin
Muotokerroin kertoo rakennuksen muodon vaikutusta tilojen lämmityksen energiantarpeeseen. Se on vaipan pinta-alan suhde rakennuksen tilavuuteen (A/V).
- Muovieristeet
- Muovituotteet
Tekstiä tulossa.
- Muuttuva sää
- Muuttuvailmavirta-ilmastointi
- Muuttuvailmavirtainen ilmanvaihto
N
- n50
Ilmanvuotoluku n50 oli käytössä rakennusmääräyksissä ennen niiden muuttumista ja koski ilmatilavuuden vaihtunmista tunnissa rakennuksen ilmatilavuutta kohden 50 Pascalin paine-erossa. Nykyisin käytössä on q50-luku. Passiivitalossa n50-luvun on oltava pienempi kuin 0,6 1/h. N50-luvun yksikkö on 1/h. Tyypilliset tulokset rakennuskannassa ovat luokkaa 2-4 1/h.
- Netto-ostoenergia
Tekstiä tulossa.
- Nettonollaenergiatalo
Rakennus joka tuottaa vuoden sisällä yhtä paljon energiaa kuin käyttää. Se on yleensä liitettynä sähköverkkoon jolloin se syöttää sinne kaiken ylimääräisen energian (esim. kesäaikana jos aurinkopaneelit) jota se ei sillä hetkellä tarvitse. Samalla tavalla rakennus voi ostaa energiaa esimerkiksi talvisin jos sen oma tuotanto ei pysty tarvetta kattamaan. Myös lämpöenergiaa voidaan myydä kaukolämpöverkkoon tai naapureille kun sitä on liikaa ja ostaa kun omasta tuotannosta on vaje. Energian tuotto- ja käyttösuhde ei siis välttämättä ole jatkuvassa tasapainossa, vuoden tase on määrittävä tekijä.
- Nollaemissiotalo
Periaate on hieman sama kuin nettonollaenergiatalossa, mutta energian sijaan rakennuksen käytöstä aiheutuvien ilmastopäästöjen vuositase on nolla. Tase määritetään eri energialähteiden päästökertoimien avulla.
- Nollaenergiatalo
Nollaenergiataloille on olemassa useita määritelmiä. (Ks. nettonollaenergiatalo, lähes nollaenergiatalo, nollaemissiotalo, irti verkosta nollaenergiatalo.) Ns. lähes nollaenergiatalo on tulossa määräyksiimme vuoden 2020 aikoihin (kunnallinen sektori 2019 ja yksityinen 2021).
- Normitalo
Rakennusmääräysten vähimmäisvaatimusten mukaan rakennettu talo.
- nZEB
Lähes nollaenergiarakennus (nearly Zero Energy Building). Tulee EU-direktiivistä, jonka mukaan vuoden 2021 alusta kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB).
- NZEB (Net Zero Energy Building)
Nettonollaenergiatalo (Net Zero Energy Building) tuottaa karkean määritelmän mukaan yhtä paljon energiaa vuositasolla kuin itse kuluttaa.
O
- Off-grid
"Off-grid" tarkoittaa irti verkosta, eli rakennus on itsenäinen yksikkö eikä joko ollenkaan tai osittain liittynyt kunnallisiin energia, vesi, viemäri tai energiaverkostoihin.
- Olosuhdesimulointi
- Omavaraisenergia
Omalla tontilla tuotettua, paikallista uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- tai tuulienergiaa.
- Ominaiskulutus
Tekstiä tulossa.
- Ominaissähköteho
Ominaissähköteho (Specific Fan Power, SFP) kertoo ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutuksesta. Se kuvaa paljonko sähkötehoa järjestelmässä tarvitaan yhden ilmakuution siirtämiseen sekunnissa. Yksikkö on [kW/(m3/s)].
- Ongelmajäte
Tietoa rakennetaan.
- Operatiivinen lämpötila
Huoneen sisälämpötilasta poikkeavien pintalämpötilojen vaikutus ihmisen kokemaan lämmöntunteeseen.
- Optimointi
- Optimointisovellukset
- Ostoenergian tarve
Ostoenergian tarpeella tarkoitetaan rakennukseen ostettavan energian määrää, joka huomioi mm. energiantuoton ja siirron häviöt. Ostoenergian tarve on yleensä rakennuksen energiantarvetta suurempi. Toisaalta ostoenergia voi myös olla tarvittavaa energiaa pienempi esim. lämpöpumppua käytettäessä.
P
- Päästöluokitus
Tietoa rakennetaan.
- Päästötarkastelu
Tietoa rakennetaan.
- Pääsuunnittelija
- Päätelaitteet
- Paineenalennusventtiili
- Painekyllästetty puu
Tietoa rakennetaan.
- Painesuhteet
Tietoa rakennetaan.
- Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu rakennuksen ulko- ja sisäpuolisiin paine-eroihin. Raittiin ilman tuloaukkojen ja poistettavan ilman aukkojen välille synnytetään korkeuseron avulla alipaine, jonka avulla raitis ilma saadaan sisään ja poistettava ilma poistettua.
- Pakastimet
- Pakoteilmiö
Tekstiä tulossa.
- Pakotettu konvektio
- Palamisilma
- Palamisilmahormit
- Palamisreaktio
- Paloturvallisuus
- Parvekelasi
- Parvekelasit
Tekstiä tulossa.
- Passiivinen jäähdytys
Passiivinen jäähdytys vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Ratkaisut ovat rakenteellisia kuten massiivisen rakenteen lämmönvaraamiskyvyn hyödyntäminen, faasimuutosmateriaalien käyttö, ikkunoiden ulkopuolinen suojaus auringolta, sälekaihtimien sekä auringonsuojaikkunoiden käyttö.
- Passiiviset viilennyskeinot
- Passiivitalo
Passiivirakennuksen lämmitysenergiantarve, jossa on mukaan laskettuna ainoastaan tilojen lämmitysenergiantarve talon rakenteellisiin (ei lämmitysjärjestelmien ominaisuuksiin) perustuen, voi olla yli 70 % pienempi kuin normien mukaan rakennetun rakennuksen. Suomalaisen passiivitalon raja-arvot (VTT): Etelärannikko Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 20 kWh/(m²a) Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 130 kWh/(m²a) Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Maan keskiosat - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 25 kWh/(m²a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 135 kWh/(m²a) - Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Pohjoisosat - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 30 kWh/(m²a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 140 kWh/(m²a) - Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Kansainvälisen määritelmän raja-arvot: - Tilojen lämmitysenergiantarve ≤ 15 kWh/(m² a) - Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 120 kWh(m² a) - Ilmanvuotoluku n50 ≤ 0,6 1/h Alkuperäinen passiivitaloidea on Saksasta. Sen mukaan rakennuksen tulisi mahdollisimman suuren ajan vuodesta tulla toimeen auringon ilmaisenergialla oikeiden ikkunasuuntauksien ja rakenneratkaisujen avulla. Taloteknisiä järjestelmiä tulisi olla mahdollisimman vähän. Vaatimus 15 kWh/(m² a) johtaa noin 10 W/m² lämmitystehontarpeeseen, joka on tarpeeksi pieni ilmanvaihtolämmitykselle. Näin ilmanvaihto ja lämmitys voidaan yhdistää, mikä on passiivitaloille tyypillinen konsepti toimintavarmuuden parantamiseksi ja investointikustannusten tasaamiseksi.
- Passiivitalosertifikaatti
Tekstiä tulossa.
- Passiivitalot
- Passivhus sertifikaatti
Tietoa rakennetaan.
- Patteri
- Patteritermostaatti
- PCM
Tietoa rakennetaan.
- PEB
Plusenergiatalo, kirjainyhdistelmä tulee sanoista Plus Energy Building.
- PEFC-merkki
PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. PEFC-sertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi.
- PEH
Plusenergiatalo, kirjainyhdistelmä tulee sanoista Plus Energy House.
- Pelletti
Sahanpurusta tai kutterinlastusta puristamalla valmistettuja, sylinterimäisiä rakeita (pituus 10–40 mm ja halkaisija 6–12 mm).
- Pellettikattila
- Pellettilämmitys
Tietoa rakennetaan.
- Pellettipoltin
- Pellettitakka
- Peruskorjaus
Tietoa rakennetaan.
- Perusparannus
- Peseytyminen
- Pien-CHP-laitokset
- Pienhiukkaset
Tietoa rakennetaan.
- Pienloistelamput
- Pienvoimalat
Tekstiä tulossa.
- Pilari-palkkijärjestelmä
- Pilke
Keskuslämmityskattiloissa ja tulisijoissa käyetttäcä 25-50 cm pituinen, katkaistu sekä halkaistu polttopuu. Synonyymit klapi, pienhalko ja nalikka.
- PILP
Poistoilmalämpöpumppu. Ottaa lämmitysenergiaa talteen talosta poistettavasta sisäilmasta ja siirtää sitä joko tuloilmaan, vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja/tai käyttöveteen.
- Pintalämpötilaero
- PIR
- Plusenergiatalo
Kuten nollaenergiatalo, mutta vuosittainen energiantuotto ylittää vuosittaisen energiankulutuksen.
- Poistoilma
Tietoa rakennetaan.
- Poistoilmalämpöpumppu
Ottaa lämmitysenergiaa talteen talosta poistettavasta sisäilmasta ja siirtää sitä joko tuloilmaan, vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja/tai käyttöveteen.
- Poistoilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
- Poistoilmapuhallin
- Polttokenno
Tekstiä tulossa.
- Polttokennot
- Polttopuu
Kaikkea puupolttoainetta koskeva yleisnimitys mukaanlukien puu-, kuori- ja viherainekset.
- Polystyreeni
Tietoa rakennetaan.
- Polyuretaani
Tekstiä tulossa.
- Pörssisähkö
- PPM
Miljoonasosa (parts per million)
- Primäärienergia
Primäärienergialla tarkoitetaan ihmiskunnan käytössä olevia jalostamattomia energialähteitä mitattuna siinä muodossa kuin ne ovat ennen energiantuotannon muutosprosessia käyttökelpoiseksi energiaksi, kuten sähköksi. Kaikki ihmiskunnan hyödyntämä energia on alun perin lähtöisin jostain primäärienergialähteestä. Primäärienergiaa ovat mm. öljy öljykentässä, auringon säteily ja tuuli. Primäärienergia jaetaan uusiutuvaan ja uusiutumattomaan energiaan. [RIL 249-2015 s. 17.]
- Primäärienergiakerroin
Primäärienergiakerroin on energiantuotannon hyötysuhde, toisin sanoen Primäärienergia/Tuotettu energia.
- PROMISE
Tietoa rakennetaan.
- PU-vaahto
- Puhallusvilla
Lämmönerise joka levitetään kuivana täi märkänä puhallusmenetelmällä. Tuotteita löytyy sekä puukuitu- että mineraalivillavalikoimista.
- Puhtausluokitus
- PUR
- Purkujäte
Tietoa rakennetaan.
- Putkiremontti
Tietoa rakennetaan.
- Puubiomassa
Puista tai pensaista peräisin olevaa biomassaa.
- Puubriketti
Kuivasta purusta, hiontapölystä ja kutterin lastusta puristamalla valmistettu polttoaine. Poikkileikkaukseltaan usein pyöreä tai neliön muotoinen, sivun pituus tai halkaisija on 50–80 mm.
- PuuEra
- Puukerrostalot
Tekstiä tulossa.
- Puukuitueristeet
- Puukuituvilla
Tekstiä tulossa.
- PuuMERA
- Puupolttoaineet
Kaikki biopolttoaineet, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti peräisin puubiomassasta.
- Puurakenteet
- Puurunkoinen yläpohja
- Puurunkorakenteet
- Pyörivä lämmöntalteenotto
- Pyykinpesu
- Pyykinpesukoneet
Q
- q50
Ilmanvuotoluku q50 kuvaa rakennuksen keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pascalin paine-erossa rakennusvaipan sisäpinta-alaa kohden (sis. ulkoseinät sekä ylä- ja alapohjat aukotuksineen). Yksikkö on m3/(h m²).
R
- Radiaattori
- Radon
- Raitisilmaventtiili
- Rakennekosteus
Rakennusvaiheen aikana rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutuva tasapainokosteuden ylittävä kosteus, jonka on poistuttava.
- Rakennesuunnitelmat
Tietoa rakennetaan.
- Rakennesuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
- Rakennuksen energiantarve
Rakennuksen energiantarve koostuu tilojen tilojen lämmityksen tarpeesta, käyttöveden lämmityksen tarpeesta, sähköenergian tarpeesta sekä jäähdytystarpeesta. Tilojen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttavat rakennuksen vuotoilmavirrat, vaipan johtumislämpöhäviöt sekä ilmanvaihto. Energiantarve lasketaan energiamääräysten edellyttämällä tavalla. Laskelmia käytetään esimerkiksi taloteknisten ja rakenneteknisten järjestelmien suunnittelun lähtökohtina. [Lähde: RIL 249-2015 s. 16.]
- Rakennuksen kokonaisenergiankulutus
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään laskennallisesti määräysten edellyttämällä tavalla. Se perustuu lämmitys-, ilmanvaihto-, ja jäähdytysjärjestelmien sekä valaistuksen ja kuluttajalaitteiden energiankulutuksesta energiamuodoittain lajiteltuna. Tuloksesta vähennetään uusiutuvista energialähteistä tuotettu omavaraisenergia. Kuormituksen lähtötietoina käytetään rakennuksen standardikäyttöön perustuvia lähtötietoja. [RIL 249-2015 s. 16.]
- Rakennusautomaatio
- Rakennusfysiikka
Tietoa rakennetaan.
- Rakennusjäte
Tietoa rakennetaan.
- Rakennusmääräyskokoelma
Tietoa rakennetaan.
- Rakennusmateriaalit
Tekstiä tulossa.
- Rakennussuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
- Rakennusten energiankulutus
- Rakennustilavuus
Rakennustilavuuden laskentaan kuuluvat kaikki bruttoalaan laskettavat pinta-alat sekä sel lisäksi myös korkeudessaan 160 cm alittavat tilat kuten kellarit, ullakot ja varauloskäytävät. Korkeutena käytetään katon lämmöneristeen yläpinnan ja lattian lämmöneristeen alapinnan välistä pituutta. Jos rakennuksen alapohjan paksuutta ei voida arvioida niin sen paksuudeksi lasketaan 200 mm alapohjan yläpinnasta. Rakennustilavuuden tunnus on Vrak ja yksikkö [rak-m3].
- Rakennustyömaa
Tietoa rakennetaan.
- Rakennusvirhe
Tietoa rakennetaan.
- Rakennuttaja
Tekstiä tulossa.
- Rakentaja
Tekstiä tulossa.
- Rakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
- Rakenteellinen energiatehokkuus
- Rakenteen sisäinen konvektio
Rakenteen sisäinen konvektio eli rakenteen sisällä tapahtuva ilmavirtaus johtuu esimerkiksi ulkoseinässä sen sisä- ja ulkopuolella vallitsevista lämpötilaeroista. Mitä korkeampi tai paksumpi rakenne ja huokoisempi eriste sitä enemmän ilmaa liikkuu sen sisällä huonontaen rakenteen lämmöneristävyyttä ja kuljettaen kosteutta. Ilmiö voidaan estää tai lieventää rakenteellisin keinoin.
- Rankarakenne
Tietoa rakennetaan.
- Rapatut julkisivut
- RAU
Rakennusautomaatiojärjestelmä
- Reaaliaikainen seuranta
Tietoa rakennetaan.
- Regeneratiivinen lämmöntalteenotto
Pyörivä lämmön talteenottokiekkoa/kenno. Poistoilmapuolella kiekko varaa poistoilman lämpösisältöä itseensä ja luovuttaa sen tuloilmapuolella viileämpään tuloilmaan.
- Reitityssuunnittelu
Tietoa rakennetaan.
- RES-direktiivi
Tietoa rakennetaan.
- RH
Ks. suhteellinen kosteus.
- Riskirakenteet
- Ristivastavirtalämmöntalteenotto
- Ristivirta lämmöntalteenotto
Tietoa rakennetaan.
- Roottorivoimala
- Rossipohja
Tekstiä tulossa.
- Routasuojaus
- RunkoPES
RunkoPES-järjestelmä on puurakentamisen avoin standardi joka on yhtenäistänyt dimensiot, liitosperiaatteet ja rakenneratkaisut siten että esimerkiksi suunnittelijan ei etukäteen tarvitse tietää mitä valmistajaa kohteessa tullaan käyttämään. Myös valmistuksen kilpailutus useille eri toimittajille on mahdollista. RunkoPES-järjestelmä sopii niin pientaloihin kuin kerrostaloihinkin oli kysymys uudis-, korjaus- tai lisärakentamisesta.
- Runkorakenteet
- Ruoanlaitto
- Ryhmäkorjaukset
S
- Säänsuojaus
Tietoa rakennetaan.
- Säätöjärjestelmät
Tekstiä tulossa.
- Säätökäyrä
Tietoa rakennetaan.
- Sadevesiviemärit
- Sähköautot
Tietoa rakennetaan.
- Sähkölämmitys
- Sähköpatteri
- Sähkövarastot
- Sairasrakennusoireet
- Salaojat
- Sandwichelementti
Tietoa rakennetaan.
- Sänkkäri
Tekstiä tulossa.
- Säteilypakote
Tekstiä tulossa.
- Savonius-voimala
- Savupiippuilmiö
Lämpötilaerosta johtuva ilmanpaine-ero, joka korostuu erityisesti korkeissa rakennuksissa. Ylimmissä kerroksissa on ylipainetta kun alimmissa alipainetta.
- Savupiiput
- SCOP
SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) on lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin, jonka avulla voidaan verrata tilojen lämmitystarvetta.
- Seebeck-efekti
- SEER
Vuotuinen kylmäkerroin (Seasonal Energy Efficiency Ratio)
- Seinälämmitys
Tekstiä tulossa.
- Sekoittajat
- Sekoittava ilmanjako
- Selektiivikalvo
Ikkunoiden pinnalla oleva auringon lämpösäteilyä torjuva kalvo.
- Selluvilla
Tekstiä tulossa.
- Sertifiointimenettely
Tietoa rakennetaan.
- Set Plan 20-20-20
Tietoa rakennetaan.
- SFP-luku
Ominaissähköteho (Specific Fan Power, SFP) kertoo ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutuksesta. Se kuvaa paljonko sähkötehoa järjestelmässä tarvitaan yhden ilmakuution siirtämiseen sekunnissa. Yksikkö on [kW/(m3/s)].
- Siitepöly
- Sisäilma
Tietoa rakennetaan.
- Sisäilmaluokitus
Tekstiä tulossa.
- Sisäilman kosteus
Tietoa rakennetaan.
- Sisäilman kostuttimet
- Sisäilmankosteus
- Sisäilmanlaatu
- Sisäilmasto
Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen ilmanvaihdon, lämpöolojen sekä sisäilman muodostamaa kokonaisuutta sisältäen lisäksi huonetilat, akustiset olot ja valaistuksen.
- Sisäilmastoluokitus
- Sisäinen konvektio
Rakenteen sisällä tapahtuvaa ilman kulkemista. Liikkeelle panevana voimana usein lämpötilaerot. Sisäinen konvektio heikentää lämmöneristävyyttä ja kuljettaa kosteutta.
- Sisälämpötila
- Sisäpuolinen eristys
Tietoa rakennetaan.
- Sisävaippa
Tekstiä tulossa.
- Sisäympäristö
- Skenaariot
Tietoa rakennetaan.
- Smart grid
- Smyygi
Tekstiä tulossa.
- Sokkelit
- Solar Keymark
Aurinkokeräimien laatusertifikaatti.
- Solumuovieristeet
- Sopimusvesivirta
Ks. tilausvesivirta.
- SPF-luku
Lämpöpumpun vuoden keskimääräinen lämpökerroin, joka on lämpöpumpulla tuotetun vuotuisen energian suhde lämpöpumpun sekä sen apulaitteiden vuotuiseen sähkönkulutukseen. [YM 2018.]
- Standardikäyttö (rakennuksen)
Rakennuksen standardikäytöllä kuvataan energialaskennassa käytettäviä säätietoja, ilmanvaihdon, lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvojen rajoja, rakennuksen käyttöaikoja ja käyttöasteita sekä lämpökuormia. Esimerkiksi energiatodistuksen laadinnassa pystytään ko. lähtötietojen avulla puhtaasti kuvaamaan käyttäjien tottumuksista riippumatonta rakennuksen rakenteellisiin ja taloteknisiin ominaisuuksiin perustuvaa laskennallista energiankulutusta todistusten vertailun mahdollistamiseksi.
- Stirlingmoottori
Tekstiä tulossa.
- Stokeripoltin
- Suhteellinen kosteus
Suhteellinen kosteus ilmoitetaan mitatun absoluuttisen ilman vesihöyrypitoisuuden (g/m3) suhteena sellaiseen absoluuttiseen vesisisältöön (g/m3), jossa ilma sisältäisi samassa lämpötilassa suurimman mahdollisen määrän vettä. Lyhenteenä käytetään RH (Relative humidity = suhteellinen kosteus). Arvo ilmoitetaan prosentteina [%].
- Suihku
- Suora sähkölämmitys
Tietoa rakennetaan.
- Suprajohde
Tietoa rakennetaan.
- Suunnittelu
- Suunnitteluvirheet
Tietoa rakennetaan.
- Suurelementti
Tekstiä tulossa.
- Syöttötariffi
Tietoa rakennetaan.
- Syrjäyttävä ilmanjako
- Syväkorjaus
Kokonaisvaltainen korjausprosessi jonka lopputuloksena syntyy merkittävämiä energiasäästöjä kuin tavallisissa energiaremonteissa.
T
- Takaisinmaksuaika
Tekstiä tulossa.
- Takalämmitys
Tietoa rakennetaan.
- Takkasydän
- Taloautomaatio
Tekstiä tulossa.
- Taloussähkö
- Taloyhtiöt
- Talvitulvat
- Tarpeenmukainen ilmanvaihto
- Tarpeenmukainen valaistus
- TAS
Toteutusvaiheen allianssisopimus
- Tasapainokosteus
Tekstiä tulossa.
- Tasauslaskelma
Tekstiä tulossa.
- Tasokeräimet
- Tavoite-energiankulutus
Rakennuksen tavoite-energiakulutus määritetään ennakoiduilla käyttöajoilla ja kuormituksilla huomioiden kaikki energiaa käyttävät laitteet ja järjestelmät. [RIL 249-2015 s. 17.]
- Täydennysrakentaminen
Tietoa rakennetaan.
- Tehokkuusluku
Tehokkuusluku e on rakennusoikeus joka on ilmoitettu kerrosalana suhteessa rakennuspaikan tai tontin pinta-alaan.
- Tehostettu ilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
- Teolliset korjauskonseptit
- Teräs
Tekstiä tulossa.
- Teräsrunkorakenteet
- Terminen ilmasto
Tekstiä tulossa.
- Terminen massa
Tietoa rakennetaan.
- Terminen vastetesti
- Terminen viihtyvyys
Tietoa rakennetaan.
- Termokuvaus
Tietoa rakennetaan.
- Termostaatti
Tietoa rakennetaan.
- TES-elementti
TES- menetelmässä (timber based element system) korjataan rakennuksen julkisivut käyttämällä esivalmistettuja julkisivuelementtejä- Elementit ovat puurunkoisia mutta mahdollistavat useita erilaisia julkisivuja. Rakennustelineitä ei yleensä tarvita ja korjaus on nopea. Elementteihin saadaan haluttaessa kiinni ikkunoita ja LVI-hormeja. Elementit tehdään mittatarkasti laserkeilausmenetelmällä ja mallintamalla.
- Thermoelectronic Generator (TEG)
- Tietokoneet
- Tietomalli
- Tietomallipohjainen hankeprosessi
- Tiilijulkisivut
- Tiilirunko
- Tiiliseinät
- Tiiveysmittaus
Tietoa rakennetaan.
- Tilaaja
Tekstiä tulossa.
- Tilaelementit
- Tilaelementti
Tekstiä tulossa.
- Tilasuunnittelu
Tekstiä tulossa.
- Tilausteho
Tilausteho eli sopimusteho tarkoittaa kaukolämmössä olevan rakennuksen suurinta tuntista lämpötehoa.
- Tilausvesivirta
Tilausvesivirta eli sopimusvesivirta tarkoittaa kaukolämmössä olevan rakennuksen suurinta tuntista kaukolämpöveden virtausta. Yksikkö on [m3/h].
- Tilojen lämmitysenergian tarve
Tilojen lämmitysenergialla tarkoitetaan halutun sisälämpötilan ylläpitämiseen tarvittua energiaa. Ilmaislämmönlähteet, ulkovaipan ominaisuudet ja ilmavaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde vaikuttavat lämmitysenergian tarpeeseen. Lämmitysjärjestelmää ja sen hyötysuhdetta ei taas huomioida.
- Tiskikoneet
- Toteutussuunnittelu
Tekstiä tulossa.
- ToVa (toimivuuden varmistaminen)
- Trombe-seinä
- TRT-mittaus
- Tulisijat
- Tulo- poistoilmanvaihto
Tietoa rakennetaan.
- Tuloilma
Tietoa rakennetaan.
- Tuloilmaikkuna
Tietoa rakennetaan.
- Tuloilmaventtiili
- Tuloilmayksiköt
- Tuotantorakennukset
Tekstiä tulossa.
- Tuotantovaihe
Tietoa rakennetaan.
- Turvekatto
Tietoa rakennetaan.
- Tuulensuojakerros
Tuulensuojan pääasiallisena tehtävänä on estää haitalliset ilmavirtaukset rakenteeseen sen ulkopuolelta.
- Tuulensuojalevyt
- Tuulettuva alapohja
Tekstiä tulossa.
- Tuulettuva yläpohja
- Tuuletusrako
Tuuletusraon tehtävänä on synnyttää rakennetta sisältä tuulettava ilmavirtaus joka sallii rakenteen kuivumisen ulospäin.
- Tuuletusväli
- Tuuliatlas
Tietoa rakennetaan.
- Tuuligeneraattori
- Tuulilämpö
Tekstiä tulossa.
- Tuulisähkö
Tekstiä tulossa.
- Tuulivoima
Tietoa rakennetaan.
- Tuulivoimala
Tietoa rakennetaan.
- Tyhjiöeristeet
Tekstiä tulossa.
- Tyhjiöputkikeräimet
- Työmaat
U
- U-arvo
Lämmönläpäisykerroin (U-arvo, entinen K-arvo) on lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötila rakennusosan eri puolilla on yksikön suuruinen. Toisin sanoen se tarkoittaa rakenteen, esimerkiksi ulkoseinän, lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi on rakenteen U-arvo, sitä parempi on sen eristävyys. U-arvo riippuu mm. eristekerrosten paksuudesta ja materiaaliominaisuuksista. Arvo lasketaan lämmönvastuksen käänteislukuna (1/R). Yksikkö on watti kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(m² K). [Lähde mm. RIL 249-2015 s. 17.]
- UILP
Ulkoilmalämpöpumppu. Sitoo lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sitä sisäilmaan. Tyyppejä on kaksi: ilma-ilmalämpöpumppu (IILP) sekä ilma-vesilämpöpumppu (IVLP). Ensin mainittu siirtää lämpöä suoraan sisäilmaan ja jälkimmäinen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen.
- Ulkoilma-vesilämpöpumppu
Tutummin ilma-vesilämpöpumppu. Lyhenne (UVLP). Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
- Ulkoilmalämpöpumppu
Ulkoilmalämpöpumppu. Sitoo lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sitä sisäilmaan. Tyyppejä on kaksi: ilma-ilmalämpöpumppu (IILP) sekä ilma-vesilämpöpumppu (IVLP). Ensin mainittu siirtää lämpöä suoraan sisäilmaan ja jälkimmäinen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen.
- Ulkoseinät
- Ulkovaippa
Tekstiä tulossa.
- Urakoitsija
Tekstiä tulossa.
- Uudisrakentaminen
Tekstiä tulossa.
- Uudisrakentamismääräykset
Tekstiä tulossa.
- Uusiutumaton energia
- Uusiutumaton energia
Uusiutumaton energia on peräisin ehtyvistä energialähteistä, esimerkkinä fossiiliset polttoaineet.
- Uusiutuva energia
Energiaa, jota saadaan uusiutuvista energialähteistä, kuten auringosta, tuulesta, veden liikkeestä tai biopolttoaineista.
- Uusiutuva energialähde
Uusiutuva energialähde palautuu lyhyessä ajassa joko osittain tai kokonaan uudelleen hyödynnettäväksi. Uusiutuviksi energialähteiksi luokitellaan mm. vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia, geoenergia, ilman hyödyntäminen lämpöpumpputekniikalla, biokaasu ja jätepolttoaineet. [RIL 249-2015 s. 16.]
- Uusiutuva lähienergia
Uusiutuva lähienergia on paikallisesti ja pienimuotoisesti tuotetttua energiaa. [RIL 249-2015 s. 17.]
- Uusiutuva omavaraisenergia
Uusiutuva omavaraisenergia on kiinteistökohtaisesti tai aluekohtaisesti tuoettua uusiutuvaa energiaa.
- UVLP
Ulkoilmavesilämpöpumppu. Käyttää lämmönlähteenä ulkoilmaa ja tuottaa lämmintä vettä tilojen ja käyttöveden lämmitykseen.
V
- Vaahtolasi
- Vaatteiden kuivatus
- Vaihtosuuntaaja
Tietoa rakennetaan.
- Vaipparakenteet
Rakennuksen vaipalla kuvataan niitä rakennusosia, jotka erottavat sisätilan ulkoilmasta tai maaperästä (yläpohja, alapohja, ulkoseinä, ikkuna, ovi...).
- Vakiopaineventtiili
Tietoa rakennetaan.
- Valaisimet
Tekstiä tulossa.
- Valaistuksen ohjaus
- Valaistus
- Välipohja
Tekstiä tulossa.
- Vallitseva osapaine
- Valokuidut
Tietoa rakennetaan.
- Valokuilut
- Vapaajäähdytys
Tekstiä tulossa.
- Vapaaviilennys
- Varaava tulisija
Tekstiä tulossa.
- Vastasäteily
- Väylätekniikka
Tietoa rakennetaan.
- Vedeneristys
Vedeneristys on kerros, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista. Sen tehtävä on estää nestemäisen veden tunkeutumisen rakenteeseen vedenpaineen vaikutuksesta.
- Vedenkulutus
- Vertailulämpöhäviö
Vertailulämpöhäviön tasauslaskelma on laskelma jolla rakennuksen energiatalouden määräystenmukaisuus tarkistetaan. Rakennuksen laskennallisen lämpöhäviön tulee olla alhaisempi, kuin vertailulämpöhäviö. Vertailulämpöhäviö määritetään vaipparakanteiden lämmönläpäisykertoimien (U-arvot), ilmanvaihdon LTO-laitteiden vuosihyötysuhteen ja ilmatiiviyden q50 -vertailuarvojen avulla. [Lähde: RIL 249-2015 s. 17.]
- Vesihanat
- Vesihormit
- Vesihöyryn kyllästyskosteus
Vesihöyryn kyllästyskosteus tarkoittaa suurinta mahdollista määrää kosteutta mitä ilma voi kussakin lämpötilassa sitoa. Lämmin ilma pystyy sitomaan kosteutta enemmän kuin viileä. Kun suhteellinen kosteus on 100 %, alkaa tiivistyminen.
- Vesihöyryn osapaine
Vesihöyryn osapaineella tarkoitetaan vesihöyryn osuutta ilman kokonaispaineesta. Yksikkö on [Pa].
- Vesihöyrynvastus
Kuvaa aineen vesihöyryn virtausta vastustavaa ominaisuutta. Yksikkö on [kg/(m s Pa)].
- Vesikalusteet
Tietoa rakennetaan.
- Vesikate
- Vesikeskuslämmitys
Tietoa rakennetaan.
- Vesikiertoinen lämmönjako
Tietoa rakennetaan.
- Vesikiertoinen sähkölämmitys
Tietoa rakennetaan.
- Vesikiertoinen savupiippu
Tietoa rakennetaan.
- Vesikiertoinen takkasydän
- Vesikiertoiset tulisijat
- Vesipatterit
Tekstiä tulossa.
- Vesistölämpö
- Vesitakat
- Vesitakka
Tekstiä tulossa.
- Vesivuodot
- Vetoisuus
- Vety
- Vetyautot
- Viherkatot
Tietoa rakennetaan.
- Viherrakentaminen
- Viihde-elektroniikka
- Viilennys
- VILP
Ilma-vesilämpöpumppu. Sitoo ulkoilman lämpöä ja luovuttaa sitä lämmitysverkoston veteen ja käyttöveteen.
- Vino yläpohja
- VOC
Tietoa rakennetaan.
- Vuosihyötysuhde
Ilmanvaihdossa lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde kuvaa kuinka monta prosenttia rakennuksen ilmanvaihdon lämmitystarpeesta katetaan lämmöntalteenotolla. Vuosihyötysuhteeseen vaikuttavat LTO-laitteen lämpötilasuhteen lisäksi mm. rakennuksen sijainti ja laitteen jäätymisen esto. Esilämmittämällä tuloilmaa esimerkiksi maalämmöllä voidaan päästä korkeisiin, yli 80 % vuosihyötysuhteisiin.
W
- Wiki
Wiki tarkoittaa vuorovaikutteista verkkosivua, jonka sisältöä voi käyttäjä vapaasti muokata.
- Windside-voimala
- WUFI
X
- XPS
Tekstiä tulossa.
Y
- Yhdistelmälämmitys
- Yhdyskuntarakenne
Tietoa rakennetaan.
- Yhteistoiminnallinen projektinjohto
- Yläpohja
Tekstiä tulossa.
- Yläpohjat
- Ympäristökuorma
Tietoa rakennetaan.
- Ympäristömerkki
Tietoa rakennetaan.
- Ympäristöselosteet
Tietoa rakennetaan.
- Ympäristösertifikaatit
- Ympäristösertifikaatti
Tekstiä tulossa.
- Ympäristövaikutukset
Tietoa rakennetaan.
- Yötuuletus
Tietoa rakennetaan.
- YTV (Yleiset tietomalli vaatimukset)
Ä
- Älykäs energiamittari
Etäluettava digitaalinen sähkömittari. Osa älykästä sähköverkkoa. Korvannut vanhat mekaaniset kilowattituntimittarit.
- Älykäs lämmönohjaus
Lämmityslaitteiden älykäs kommunikointi lämmönlähteen kanssa. Optimoi sisäolosuhteita sekä energiatehokkuutta.
- Älykäs sähköjärjestelmä
Älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)
- Älykäs sähköverkko
Älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)
- Älytermostaatit
- Älyverkko
Älykäs sähköverkko / älykäs sähköjärjestelmä. Tarvitaan hajautettua energiantuotantoa varten. Kykenevät hyödyntämään automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden välistä tiedonkulkua. Tarkkailee sähkön virtaamista ja optimoi jatkuvasti sähkön kulutusta ja tuotantoa. (Lähdteet: Fingrid ja Energiateollisuus.)